Osakasant tai konserniavustus – mikä on niiden ero?
Jaa
Faktantarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Ruotsin laki ja verotus
Osakkeenomistajan lisäsijoitus ja konserniavustus voivat molemmat siirtää taloudellisia arvoja omistusrakenteen sisällä, mutta ne täyttävät eri tehtäviä. Osakkeenomistajan lisäsijoitusta käytetään ensisijaisesti yhtiön oman pääoman vahvistamiseen. Konserniavustus on erityinen verooikeudellinen järjestelmä konsernin sisäiseen tuloksen tasaamiseen, kun tuloverolain (inkomstskattelagen) 35 luvun ehdot täyttyvät.
| Kysymys | Osakkeenomistajan lisäsijoitus | Konserniavustus |
|---|---|---|
| Pääasiallinen tarkoitus | Oman pääoman vahvistaminen | Verotuksellinen tuloksen tasaus konsernissa |
| Edellyttääkö konsernia? | Ei | Kyllä, tuloverolain ehtojen mukaisesti |
| Vähennyskelpoinen antajalle? | Normaalisti ei osakkeenomistajan lisäsijoituksena | Kyllä, jos kaikki lain vaatimukset täyttyvät |
| Veronalaista saajalle? | Pääsääntö: ei | Kyllä, saaja kirjaa avustuksen normaalisti tuloksi |
| Voiko vahvistaa omaa pääomaa? | Kyllä | Vaikutus riippuu suunnasta, kirjanpidosta ja yhtiön tuloksesta |
Milloin osakkeenomistajan lisäsijoitus sopii?
Osakkeenomistajan lisäsijoitusta käytetään, kun omistaja haluaa vahvistaa yhtiön pääomaa ilman uusmerkintää. Se voi olla ajankohtaista tappioiden, pääomavajeen tai rahoituksen hankinnan yhteydessä. Lisäsijoitus voi olla ehdollinen tai ehdoton.
BFN (Ruotsin kirjanpitolautakunta) ilmoittaa, että saadut osakkeenomistajan lisäsijoitukset kirjataan edellisten tilikausien voiton kasvuna. Lue lisää aiheesta ehdollinen tai ehdoton osakkeenomistajan lisäsijoitus.
Milloin konserniavustus sopii?
Konserniavustus on mahdollisuus tasata verotuksellista tulosta saman konsernin yritysten välillä. Säännöt löytyvät tuloverolain 35 luvusta ja sisältävät useita ehtoja.
Konserniavustuksessa emoyrityksen ja kokonaan omistetun tytäryrityksen välillä vaaditaan muun muassa yksinkertaistettuna, että:
- yritykset kuuluvat yhtiömuotoihin, joita säännöt koskevat,
- avustus ilmoitetaan avoimesti veroilmoituksissa,
- tytäryritys on ollut kokonaan omistettu lain vaatiman ajan,
- saajaa verotetaan Ruotsissa sääntöjen edellyttämällä tavalla,
- muut tuloverolain 35 luvun vaatimukset täyttyvät.
Miten kirjanpito eroaa?
K2-yrityksille BFN:n säännöt määräävät, että tuloverolain 35 luvun mukainen konserniavustus kirjataan tilinpäätössiirtoihin. K3-yrityksillä on omat sääntönsä, ja emoyritys, joka antaa konserniavustusta tytäryritykselle, voi tietyin edellytyksin kirjata sen osuuden kirjanpitoarvon korotuksena.
Osakkeenomistajan lisäsijoitus taas kirjataan omana pääomana, kun kyseessä on todellinen sijoitus. Tämän artikkelin vanhempi versio antoi vakioituja tilejä useille transaktioille ja kuvasi ehdollisen sijoituksen velkana. Se oli liian kategorinen, ja kyseinen kohta on nyt poistettu.
Kumpi vaihtoehto vahvistaa pääomavajeesta kärsivää yhtiötä?
Jos tavoitteena on vahvistaa suoraan tytäryhtiön omaa pääomaa, osakkeenomistajan lisäsijoitus on usein selkeämpi pääomatoimi. BFN mainitsee osakkeenomistajan lisäsijoituksen yhtenä tapana palauttaa menetetty osakepääoma.
Konserniavustus voi myös vaikuttaa tulokseen ja omaan pääomaan, mutta sen ensisijainen oikeudellinen rakenne on verotuksellinen tuloksen tasaus. Jos yhtiö kuuluu jo kontrollitaseen laatimista koskevien sääntöjen piiriin, hallituksen on edelleen noudatettava kyseistä prosessia.
Esimerkki
Emoyhtiö haluaa vahvistaa tappiollista tytäryhtiötä
Jos emoyhtiö haluaa parantaa tytäryhtiön pääomatilannetta luomatta takaisinmaksuvaatimusta tytäryhtiötä kohtaan, ehdoton osakkeenomistajan lisäsijoitus voi olla vaihtoehto. Jos omistaja haluaa säilyttää mahdollisuuden tulevaan takaisinmaksuun, oikein muotoiltua ehdollista lisäsijoitusta voidaan harkita.
Konserni haluaa tasata verotettavia tuloja
Jos yhtiöllä on verotuksellista ylijäämää ja toisella alijäämää, konserniavustus voi olla ajankohtainen, jos tuloverolain 35 luvun ehdot täyttyvät. Tässä keskiössä ovat verotuksellinen vaikutus ja konserniavustussäännöt.
Päätöksentekokysymyksiä ennen valintaa
- Onko pääasiallinen tavoite pääoman vahvistaminen vai tuloksen tasaus?
- Onko olemassa konsernisuhde, joka täyttää tuloverolain 35 luvun vaatimukset?
- Pitäisikö pääoman olla takaisinmaksettavissa myöhemmin?
- Miten se vaikuttaa yhtiön kontrollitasetilanteeseen?
- Miten transaktio tulee kirjata yhtiön käyttämän säännöstön mukaisesti?
- Mitä verokysymyksiä antajalle ja saajalle syntyy?
Mallipankistamme löytyy ehdollinen ja ehdoton lisäsijoitusasiakirja, 79 kr per malli.
