Ositussopimus avioerossa – askel askeleelta 2026

Faktatiedot tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Avioliittolaki 9–13 luku.

Ositussopimuksessa dokumentoidaan, miten puolisoiden osituksen alainen omaisuus käytännössä jaetaan. Avioeron yhteydessä työ alkaa ratkaisevan päivän määrittämisellä, avio-oikeuden alaisen ja avio-oikeudesta vapaan omaisuuden erottamisella, velkojen käsittelyllä ja sen jälkeen osien määrittämisellä.

1. Hae avioeroa ennen avioeroon perustuvaa ositusta

Verohallinnon mukaan puolisoiden, jotka tekevät osituksen avioeron vuoksi, tulee ensin jättää avioerohakemus käräjäoikeuteen. Ositus voidaan sen jälkeen tehdä myös avioeroprosessin aikana; jos puoliso vaatii ositusta, se on avioliittolain 9 luvun 4 §:n mukaan toimitettava viipymättä.

2. Määritä ratkaiseva päivä

Ositus tehdään omaisuussuhteiden perusteella sinä päivänä, jona avioerohakemus on tullut vireille. Yhteisessä hakemuksessa tämä on päivä, jona hakemus saapui käräjäoikeuteen. Yksittäisessä hakemuksessa on erityisiä prosessuaalisia sääntöjä sille, milloin kanne katsotaan vireille tulleeksi.

Ratkaiseva päivä on keskeinen sen kannalta, mitkä varat ja velat kuuluvat osituksen piiriin. Älä sekoita tätä kysymystä varojen myöhempään arvostamiseen.

3. Erota avio-oikeuden alainen omaisuus avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta

Avioliittolain 10 luvun 1 §:n mukaan puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden on sisällyttävä ositukseen. Avio-oikeudesta vapaa omaisuus jää normaalisti sen ulkopuolelle.

Omaisuus voi olla avio-oikeudesta vapaata muun muassa:

• rekisteröidyn avioehdon,
• muulta kuin puolisolta saadun lahjan ehtojen,
• testamentin tai perinnön ehtojen, tai
• tällaisen avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tulleen omaisuuden perusteella, ehdoista riippuen.

Se, että omaisuus on vain toisen puolison nimissä, ei automaattisesti tee siitä avio-oikeudesta vapaata. Omistusoikeus ja omaisuuden status avio-oikeuden alaisena ovat eri asioita.

4. Käsittele velat

Kummankin puolison velat käsitellään 11 luvun 2 §:n mukaisesti. Yksinkertaistettuna puoliso saa kattavuuden olennaisille veloilleen avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan ennen kuin nettoarvot lasketaan yhteen osuuksien laskentaa varten. Velan ja avio-oikeudesta vapaan omaisuuden välinen yhteys voi vaikuttaa siihen, missä määrin velka voidaan vähentää avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

5. Laske puolisoiden osuudet

Kun velkojen vähennykset on tehty, jäljellä oleva nettovarallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan pääsääntöisesti tasan puolisoiden kesken avioliittolain 11 luvun 3 §:n mukaisesti.

6. Määritä, kuka saa mitäkin omaisuutta

Nettovarallisuuden yhtä suuri osuus ei tarkoita, että kaikki esineet jaetaan fyysisesti kahteen osaan. Omaisuus jaetaan eriin. Puoliso voi esimerkiksi saada asunnon ja samalla joutua korvaamaan toiselle taloudellisesti, jotta erät vastaavat laskettuja osuuksia.

Asunnon haltuunotto voi vaatia käytännön toimia pankin, asunto-osakeyhtiön tai kiinnitysviranomaisen suuntaan. Ositussopimus ei automaattisesti vapauta yhteisvastuullista lainaajaa pankkia kohtaan.

7. Arvioi omaisuus perustellulla tavalla

Pidä erillään kysymys siitä, mikä omaisuus otetaan mukaan, ja kysymys siitä, mikä arvo omaisuudelle annetaan. Asunnon, yrityksen, arvopapereiden ja muiden suurten erien kohdalla arvostusmenetelmä ja arvostuspäivä tulisi käydä ilmi, jos on olemassa erimielisyyksien riski.

Ole varovainen vakiolukujen kanssa piilevien verojen, myyntikustannusten ja muiden tulevien kustannusten osalta. Se, miten tällaiset erät vaikuttavat ositusarvoon, voi riippua olosuhteista ja osapuolten sopimuksesta tai oikeudellisesta arvioinnista.

8. Kirjoita ositussopimus

Lopullisessa asiakirjassa tulisi selkeästi ilmoittaa:

• osapuolten henkilöllisyys ja se, että ositus tapahtuu avioeron vuoksi,
• ratkaiseva päivä,
• mitä omaisuutta ja velkoja on huomioitu,
• mikä omaisuus on avio-oikeudesta vapaata ja jää siten ulkopuolelle,
• arvostukset niiltä osin kuin niitä tarvitaan,
• kummankin puolison osuus,
• miten omaisuus jakautuu eriin,
• mahdollinen osituksen tasausmaksu ja maksuehdot,
• asunnon, lainojen ja käytännön toimenpiteiden haltuunotto,
• että molemmat puolisot allekirjoittavat asiakirjan.

Täytyykö ositussopimus rekisteröidä?

Ei. Avioeroon perustuva osituskirja voidaan rekisteröidä Verohallinnolle, mutta rekisteröinti on vapaaehtoista. Verohallinto ei rekisteröinnin yhteydessä tarkista, onko asiakirja aineellisesti oikea tai sitova kaikilta siviilioikeudellisilta osiltaan.

Mitä tapahtuu, jos ette pääse sopuun?

Puoliso voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakajan tulee pyrkiä saamaan puolisot sopuun ja voi muutoin päättää osituksesta. Tällaisesta pakko-osituksesta voidaan nostaa moitekanne tuomioistuimessa erityisten määräaikojen puitteissa.

Ositus avioliiton aikana on eri prosessi

Jos puolisot haluavat tehdä osituksen ilman, että avioeroprosessi on käynnissä, heidän on ensin ilmoitettava kirjallisesti Verohallinnolle halustaan tehdä ositus avioliiton aikana. Vasta sen jälkeen itse osituskirja tulee laatia. Ratkaiseva päivä on tällöin se päivä, jona ilmoitus saapui.

Katso myös Avioero FAQ 2026 ja syventävä artikkeli ratkaisevasta päivästä, arvostamisesta ja pesänjakajasta.

Lähteet

• Avioliittolaki (1987:230), erityisesti 9–13 ja 17 luku.
• Skatteverket – ositus