Asiakirjamallista
Työjärjestelyt & Kuntoutus 2026/2027 – Työhön paluun suunnitelma, rutiinit & seuranta
Tämä on kattava työnantaja- ja HR-paketti työjärjestelyihin, sairauspoissaoloihin ja työhön paluuseen. Paketti auttaa työnantajaa tunnistamaan tarpeet varhaisessa vaiheessa, selvittämään mahdolliset mukautukset, dokumentoimaan päätetyt toimenpiteet, seuraamaan vaikutuksia ja – sääntöjen niin vaatiessa – laatimaan työhön paluun suunnitelman.
Mallipaketti on oikeudellisesti tarkistettu 4. lokakuuta 2026 erityisesti seuraavien osalta: AFS 2023:2 luku 3 työjärjestelyistä, AFS 2023:1 järjestelmällisestä työympäristötyöstä sekä sosiaalivakuutuslain 30 luvun 6 §.
Toimitus: 6 erillistä asiakirjaa sekä Word (DOCX)- että PDF-muodossa – yhteensä 12 tiedostoa ja 12 A4-sivua per formaattisarja.
Tämä sisältyy pakettiin
- Tarpeiden arviointi – Työjärjestelyt 2026/2027 – 2 sivua.
- Työhön paluun suunnitelma 2026/2027 – 2 sivua.
- Työjärjestelysuunnitelma – Toimenpiteet & Seuranta – 2 sivua.
- Rutiini – Työjärjestelyt & Kuntoutus – 2 sivua.
- Keskustelupohja – Työjärjestelyt & Paluu – 2 sivua.
- Yksityiskohtainen käyttöopas – 2 sivua.
Työjärjestelyt ovat työnantajan jatkuva vastuualue
AFS 2023:2 edellyttää, että työnantaja ottaa jatkuvasti selvää siitä, tarvitseeko joku työntekijä työjärjestelyjä. Työjärjestelyt voivat olla ennaltaehkäiseviä pahoinvoinnin ja sairauspoissaolojen välttämiseksi, mutta niitä käytetään myös silloin, kun työntekijän on voitava jatkaa työntekoa tai palata työhön sairauspoissaolon jälkeen.
Työjärjestelyt voivat koskea esimerkiksi:
- mukautettuja työtehtäviä tai muuttunutta työnjakoa,
- mukautettua työaikaa, työtahtia, taukoja tai työvuoroluetteloa,
- työteknisiä apuvälineitä,
- työpaikan fyysistä mukauttamista,
- koulutusta, perehdytystä, ohjausta tai vahvistettua tukea,
- muita tilapäisiä tai pysyviä yksilöllisiä ratkaisuja.
Kun tarve on todettu
Kun työjärjestelyjen tarve on todettu, työnantajan on AFS 2023:2:n mukaan:
- mahdollisimman pian selvitettävä ja päätettävä, miten mukautus toteutetaan,
- mahdollisimman pian toteutettava työjärjestely,
- jatkuvasti seurattava ja tarkistettava, että se toimii,
- mukautettava järjestelyä tarvittaessa.
Paketin tarpeiden arviointi ja työjärjestelysuunnitelma on rakennettu suoraan tämän työvaiheen ympärille.
Rutiinit tarpeita koskevien tietojen vastaanottamiseen
Työnantajalla on oltava rutiinit, joista käy ilmi:
- kuka ottaa vastaan tiedot työjärjestelyjen tarpeesta,
- mitä vastaanottajan tulee tehdä,
- miten tietoja on käsiteltävä.
Rutiinien on oltava kaikkien työntekijöiden tiedossa. Jos työnantajalla on kymmenen tai useampi työntekijä, rutiinien on oltava kirjallisia. Siksi pakettiin sisältyy erillinen sisäinen työnantajarutiini.
Työhön paluun suunnitelma – 30/60-sääntö
Jos voidaan olettaa, että työntekijän työkyky on sairauden vuoksi alentunut vähintään 60 päivän ajaksi, työnantajan on sosiaalivakuutuslain 30 luvun 6 §:n mukaan normaalisti laadittava työhön paluun suunnitelma viimeistään sinä päivänä, jona työkyky on ollut alentuneena 30 päivän ajan.
Jos työnantaja on ensin arvioinut sairausjakson jäävän lyhyemmäksi, mutta myöhemmin käy ilmi, että alentumisen voidaan odottaa kestävän vähintään 60 päivää, suunnitelma on laadittava välittömästi.
Milloin suunnitelmaa ei tarvitse laatia heti
Säännöt sisältävät tilanteita, joissa suunnitelmaa ei tarvitse laatia kyseisenä ajankohtana. Paketti sisältää siksi erityisen dokumentaatio-osan työnantajan kannanottoa varten.
Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun:
- työntekijän arvioidaan palaavan normaalilaajuiseen työhön 60 päivän kuluessa,
- paluu onnistuu ilman erityistoimenpiteitä,
- terveydentila selvästi tarkoittaa, ettei paluu ole tällä hetkellä mahdollinen,
- työntekijä ei tilapäisesti voi osallistua suunnitteluun.
Jos edellytykset muuttuvat, tarve on arvioitava uudelleen ja suunnitelma laadittava heti, kun se on tarpeen.
Suunnitelma on käytännön työkalu
Paketin työhön paluun suunnitelma sisältää muun muassa:
- ensimmäisen sairauspäivän ja 30. päivän tarkastuksen,
- arvion siitä, odotetaanko työkyvyn olevan alentunut vähintään 60 päivää,
- nykytilan ja paluun tavoitteet,
- työtehtävät, jotka toimivat ja jotka tarvitsevat mukauttamista,
- suunnitellut toimenpiteet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen,
- seurannan ja tarkistamisen,
- yhteys- ja kokoussuunnitelman.
Esimerkkejä toimenpiteistä paluusuunnitelmassa
Malli auttaa osapuolia arvioimaan muun muassa:
- osa-aikaista sairauslomaa tai asteittaista työhön paluuta,
- työtehtävien tai työmäärän mukauttamista,
- työajan, aikataulun tai taukojen mukauttamista,
- työteknisiä apuvälineitä tai fyysisen työpaikan mukauttamista,
- muita sopivia työtehtäviä silloin, kun se on relevanttia,
- koulutusta tai uudelleenkoulutusta,
- työterveyshuoltoa tai muuta ulkoista kuntoutusosaamista.
Tarpeiden arviointi ilman tarpeetonta lääketieteellistä dokumentaatiota
Työnantajan on ymmärrettävä, mitkä työvaiheet toimivat, mitkä vaatimukset aiheuttavat ongelmia ja mitä mukautuksia tarvitaan. Tämä ei tarkoita, että työnantajan on aina tunnettava diagnoosi tai yksityiskohtaiset lääketieteelliset tiedot.
Tarpeiden arviointi on siksi jäsennelty työkyvyn, työvaatimusten, rajoitteiden ja toimenpiteiden ympärille diagnoosien sijaan.
Keskustelupohja esihenkilölle ja työntekijälle
Erillinen keskustelupohja auttaa esihenkilöä käymään jäsennellyn keskustelun siitä:
- mitkä työn osat toimivat,
- mitkä työtehtävät tai tilanteet ovat vaikeimpia,
- toimivatko tietyt ajat tai työolosuhteet paremmin tai huonommin,
- mitkä mukautukset voivat tuoda suurimman eron,
- apuvälineiden, koulutuksen, tuen tai ohjauksen tarpeesta,
- miten jatkoyhteydenpito ja seuranta toteutuvat.
Työntekijän osallistumisoikeus
Työntekijälle on annettava mahdollisuus osallistua työjärjestelyn selvittämiseen, muotoiluun ja seurantaan. Paketti sisältää siksi yhteiset kentät päätöksille, seurannalle ja allekirjoituksille.
Seuraa todellista vaikutusta – ei vain toimenpiteen toteutumista
Työjärjestely ei ole valmis vain siksi, että toimenpide on toteutettu. Sitä on seurattava, jotta nähdään, toimiiko se todella.
Erillinen työjärjestelysuunnitelma dokumentoi siksi:
- päätetyn toimenpiteen,
- vastuuhenkilön,
- aloitus- ja lopetusajan,
- seurantapäivämäärän,
- tulokset ja todellisen vaikutuksen,
- sen, jatketaanko, muutetaanko vai päätetäänkö toimenpide.
Työterveyshuolto ja asiantuntija-apu
Kun oman toiminnan osaaminen ei riitä työjärjestelyjen toteuttamiseen, työnantajan on käytettävä työterveyshuoltoa tai muuta asiantuntija-apua siinä määrin kuin on tarpeen.
Försäkringskassanilla on myös työpaikkasuuntautunutta kuntoutustukea, jota voi joissakin tapauksissa käyttää tukiin työpaikkasuuntautuneita kuntoutustoimenpiteitä varten.
Yksityisyydensuoja ja arkaluonteiset henkilötiedot
Terveystiedot voivat olla arkaluonteisia henkilötietoja. Paketti muistuttaakin, että:
- dokumentoi vain se, mikä on tarpeen työjärjestelyjen ja kuntoutussuunnittelun kannalta,
- vältä turhia diagnooseja ja lääketieteellisiä yksityiskohtia,
- rajoita pääsyä dokumentaatioon,
- noudata toiminnan tietosuoja- ja salassapitorutiineja.
Työjärjestelyt ja yleinen työympäristö
Yksilöllinen työjärjestely ei saa tulla tavaksi peittää yleisiä työympäristöongelmia. Jos yksittäinen tapaus osoittaa esimerkiksi puutteita työkuormassa, ergonomiassa, organisaatiossa tai työajoissa, työnantajan tulisi siirtää opit myös järjestelmälliseen työympäristötyöhön.
Yksityiskohtainen käyttöopas sisältyy
Opas selittää vaihe vaiheelta:
- erot työjärjestelyjen ja kuntoutussuunnittelun välillä,
- työnantajan jatkuvan vastuun AFS 2023:2:n mukaan,
- 30/60-säännön työhön paluun suunnitelmalle,
- milloin suunnitelmaa voi lykätä tai sitä ei tarvita juuri silloin,
- suositellun työvaiheen signaalista seurantaan,
- esimerkkejä työjärjestelytoimenpiteistä,
- työterveyshuollon ja ulkoisen tuen käytön,
- yksityisyydensuojan ja arkaluonteiset henkilötiedot,
- milloin yksilöllistä juridista tai työlainsäädännöllistä neuvontaa tulisi käyttää.
Oikeudellisesti tarkistettu 2026/2027
Asiakirjat on tarkistettu 4. lokakuuta 2026 muun muassa seuraavien perusteella:
- AFS 2023:2 luku 3 – työjärjestelyt.
- AFS 2023:1 – järjestelmällinen työympäristötyö ja asiantuntija-apu tarvittaessa.
- Työympäristölaki (1977:1160).
- Sosiaalivakuutuslaki (2010:110), 30 luku 6 § – työhön paluun suunnitelma.
- Försäkringskassanin ajankohtainen ohjeistus työnantajan työhön paluun suunnitelmasta.
Formaatti ja toimitus
- 6 asiakirjaa.
- Yhteensä 12 tiedostoa.
- Word (DOCX) + PDF.
- 12 A4-sivua per formaattisarja.
- Digitaalinen tuote – fyysisiä tuotteita ei lähetetä.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin työhön paluun suunnitelma on oltava?
Kun työkyvyn voidaan olettaa olevan alentunut sairauden vuoksi vähintään 60 päivää, suunnitelma on normaalisti oltava laadittuna viimeistään päivänä 30.
Pitääkö työnantajan odottaa sairauslomaa voidakseen tehdä työjärjestelyjä?
Ei. Työjärjestelyjä voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi pahoinvoinnin ja sairauspoissaolojen välttämiseksi.
Pitääkö työnantajan tietää diagnoosi?
Ei välttämättä. Painopisteen tulisi olla työkyvyssä, työvaatimuksissa ja tarvittavissa mukautuksissa.
Pitääkö työnantajalla olla työjärjestelyrutiini?
Kyllä. Rutiinien on oltava kaikkien työntekijöiden tiedossa. Jos työntekijöitä on vähintään kymmenen, rutiinien on oltava kirjallisia.
Voiko Försäkringskassan pyytää suunnitelmaa?
Kyllä. Suunnitelmaa voidaan käyttää perusteena Försäkringskassanin käsittelyssä, ja viranomainen voi pyytää saada tutustua siihen.
Korvaako malli Försäkringskassanin lomakkeen?
Tämä on itsenäinen työnantajamalli, joka perustuu voimassa oleviin sääntöihin ja ajankohtaiseen viranomaisohjeistukseen. Jos Försäkringskassan nimenomaisesti pyytää tiettyä lomaketta tai erillistä dokumentaatiota, heidän ohjeitaan tulee noudattaa.
Tärkeää
Työjärjestelyt ja kuntoutus ovat yksilöllisiä prosesseja. Työehtosopimukset, syrjintälainsäädäntö, työturvallisuus, vammaisuus, työtehtävien muutoskysymykset ja muut työlainsäädännölliset seikat voivat vaikuttaa arviointiin. Monimutkaisissa tai kiistallisissa tilanteissa tulee käyttää yksilöllistä juridista neuvontaa.
