OSA 2026 – organisatorinen ja sosiaalinen työympäristö AFS 2023:2:n mukaisesti
Jaa
Organisatorinen ja sosiaalinen työympäristö, OSA, käsittelee työn johtamista, organisointia ja vuorovaikutusta ihmisten sosiaalisten edellytysten kanssa. AFS 2023:2 asettaa vaatimuksia muun muassa osaamiselle, tavoitteille, työkuormalle, työajalle ja häirinnän vastaisille käytännöille.
Pikakatsaus
- OSA-säännöt löytyvät AFS 2023:2:n 2 luvusta.
- Työnantajan on varmistettava, etteivät vaatimukset ja resurssit aiheuta epäterveellistä työkuormaa.
- Esimiehillä ja työnjohtajilla on oltava osaaminen ja käytännön edellytykset riskien ehkäisemiseen.
- OSA-tavoitteiden on oltava olemassa ja kirjallisina, jos työntekijöitä on vähintään kymmenen.
- Häirinnän vastaisten käytäntöjen on oltava kaikkien työntekijöiden tiedossa.
| Vaatimukset ja resurssit | Työmäärä, vaikeusaste ja aikarajat suhteessa henkilöstöön, osaamiseen ja tukeen. |
| Työaika | Vuorotyö, yötyö, pitkät vuorot, ylityöt ja mahdollisuus palautumiseen. |
| Selkeys | Tavoitteet, prioriteetit, valtuudet ja se, mitä tehdään, kun aika ei riitä. |
| Sosiaalinen ympäristö | Yhteistyö, tuki, konfliktit ja kohtaaminen. |
| Seuranta | Signaalitiedot, vaaratilanteet, sairauspoissaolot, keskustelut ja toimenpidesuunnitelmat. |
Vaatimusten ja resurssien on oltava tasapainossa
Epäterveellinen työkuorma syntyy, kun vaatimukset ylittävät resurssit muuten kuin tilapäisesti ja palautuminen ei riitä. Toimenpiteitä voivat olla työmäärän vähentäminen, prioriteettien muuttaminen, henkilöstön tai osaamisen lisääminen, työtapojen muuttaminen tai parempien palautumismahdollisuuksien luominen.
OSA-tavoitteiden on oltava muutakin kuin hienoja sanoja
Tavoitteiden tulee edistää terveyttä ja vahvistaa organisaation kykyä ehkäistä pahoinvointia. Siksi ne on kytkettävä konkreettisiin aktiviteetteihin ja seurantaan. Kun työntekijöitä on vähintään kymmenen, tavoitteiden on oltava kirjallisia.
Työajan sijoittelu on työympäristökysymys
Vuorotyö, yötyö, pitkät vuorot, mittavat ylityöt ja odotukset jatkuvasta tavoitettavuudesta voivat lisätä riskejä. Työnantajan on huomioitava palautuminen jo työtä suunniteltaessa.
Häirintä – ehkäise ja luo tunnetut käytännöt
Työnantajan on tehtävä selväksi, ettei häirintää hyväksytä, ja vastustettava olosuhteita, jotka voivat johtaa siihen. Käytäntöjen on määriteltävä, kuka ottaa tiedon vastaan, mitä vastaanottajan on tehtävä ja miten häirinnän kohteeksi joutunut saa nopeasti apua.
Yleisiä virheitä, joita välttää
- Työhyvinvoinnin mittaaminen ilman työn organisoinnin riskien arviointia.
- Koko OSA-vastuun sälyttäminen yksilön stressinhallinnalle.
- OSA-tavoitteiden asettaminen ilman vastuuhenkilöä, aikataulua tai seurantaa.
- Vaihtoehtoisen yhteydenottotavan puuttuminen silloin, kun lähiesimies on osa ongelmaa.
- Esimiehille ei anneta kohtuullisia valtuuksia ja resursseja työympäristövastuun hoitamiseen.
Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia
Mitä OSA tarkoittaa?
Organisatorinen ja sosiaalinen työympäristö – johtamiseen, ohjaukseen, viestintään, työkuormaan, työaikaan, vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen tukeen liittyvät ehdot.
Onko OSA-tavoitteiden oltava kirjallisia?
Kyllä, jos toiminnassa on vähintään kymmenen työntekijää. Pienempienkin toimijoiden tulisi dokumentoida tavoitteet seurannan mahdollistamiseksi.
Onko stressi aina yksilön ongelma?
Ei. Säännöt keskittyvät siihen, miten vaatimukset, resurssit ja organisaatio tulisi suunnitella niin, että epäterveellinen työkuorma ehkäistään.
Täytyykö häirinnästä olla käytäntö?
Kyllä. Käytännön on oltava tiedossa ja sen on kuvattava, kuka ottaa tiedon vastaan, miten sitä käsitellään ja mistä kohde saa nopeasti apua.
OSA-riskinarviointi, käytännöt ja toimintasuunnitelma
Mallipaketti auttaa työnantajaa kartoittamaan organisatorisia ja sosiaalisia riskejä, dokumentoimaan tavoitteet ja käytännöt sekä seuraamaan toimenpiteitä.
Lue myös
Lähteet ja lisälukemista
Päivitetty viimeksi: 5. lokakuuta 2026. Artikkeli on yleistä tietoa, eikä se korvaa toimintakohtaista työympäristöarviointia.
