Usein kysyttyjä kysymyksiä valtakirjoista – voimassaolo, peruuttaminen ja käyttö

Mallbutiken · Tiedot tarkistettu 1. lokakuuta 2026

Tässä vastataan käytännön kysymyksiin tavallisista valtakirjoista ja edunvalvontavaltuutuksista Ruotsin lain mukaan. Vastaukset on mukautettu tilannekohtaisesti: pankilla, viranomaisella tai tietyllä oikeustoimella voi olla erityisiä muotovaatimuksia sopimuslain yleisten sääntöjen lisäksi.

Onko tavallisen valtakirjan oltava kirjallinen?

Ei aina. Valtakirja voi syntyä eri tavoin sopimusoikeuden nojalla, mutta kirjallinen asiakirja on usein selvästi paras todiste siitä, kuka saa tehdä mitäkin. Tärkeissä asioissa vastaanottaja voi lisäksi vaatia kirjallisen valtakirjan tai oman lomakkeen käyttöä.

Onko tavallinen valtakirja todistettava?

Kaikille tavallisille valtakirjoille ei ole yleistä kahden todistajan vaatimusta. Tietyt oikeustoimet tai vastaanottajat voivat kuitenkin asettaa omia vaatimuksiaan. Edunvalvontavaltuutus on erilainen: siinä laki vaatii kahta samanaikaisesti läsnä olevaa todistajaa edunvalvontavaltuutuksista annetun lain (lag om framtidsfullmakter) 4 §:n mukaisesti.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen allekirjoittaa sähköisesti?

Kyllä. 1. heinäkuuta 2026 alkaen laki sallii sähköisen allekirjoituksen, mutta jos valtuuttaja ja todistajat allekirjoittavat sähköisesti, se on tehtävä edistyneellä sähköisellä allekirjoituksella lain 4 a §:n mukaisesti.

Kuinka kauan valtakirja on voimassa?

Kaikille valtakirjoille ei ole yhtä yleistä voimassaoloaikaa. Valtakirjassa voi olla nimenomainen päättymispäivä, se voi koskea yksittäistä asiaa tai se voidaan peruuttaa. Myös muut oikeudelliset tapahtumat voivat vaikuttaa sen voimassaoloon. Merkitse mielellään päättymispäivä, jos tarve on määräaikainen.

Miten valtakirja peruutetaan?

Peruuttaminen riippuu siitä, miten valtakirja on annettu ja saatettu tiedoksi. Kirjallisten valtakirjojen kohdalla voi olla välttämätöntä ottaa asiakirja takaisin tai tuhota se, ja jos tietty kolmas osapuoli tietää valtakirjasta, myös hänelle tulee ilmoittaa peruutuksesta. Katso malli valtakirjan peruuttamisesta.

Voinko antaa jollekin valtakirjan pankkiasioiden hoitamiseen?

Kyllä, mutta pankeilla on usein omat turvakäytäntönsä ja ne voivat vaatia erityistä lomaketta tai tiettyjä tietoja. Tarkista pankin vaatimukset ennen valtakirjan laatimista, erityisesti laajojen transaktioiden kohdalla tai kun valtakirjaa on tarkoitus käyttää toistuvasti.

Mitä eroa on toimivallalla ja valtuudella?

Toimivalta (behörighet) on ulkoinen kehys, jonka puitteissa kolmas osapuoli voi toimia. Valtuus (befogenhet) on valtuuttajan antamia sisäisiä ohjeita. Erolla on merkitystä, jos valtuutettu tekee enemmän kuin mitä valtuuttaja on tarkoittanut.

Voiko valtakirjaa käyttää valtuuttajan sairastuttua?

Tähän ei voi vastata yleisesti siten, että kaikki tavalliset valtakirjat raukeaisivat automaattisesti. Sopimuslain sääntöjä ja oikeustoimeen liittyviä olosuhteita on arvioitava. Jos tarkoituksena on alusta alkaen, että joku voi edustaa sinua, kun et enää pysyvästi ja pääasiallisesti kykene hoitamaan asioitasi, edunvalvontavaltuutus on erityisesti säädelty vaihtoehto.

Raukeaako valtakirja automaattisesti kuoleman yhteydessä?

Ei ehdottomana pääsääntönä jokaisen valtakirjan kohdalla. Sopimuslain 21 § sisältää erityisiä sääntöjä vaikutuksista valtuuttajan kuollessa. Arviointi voi siksi riippua olosuhteista ja oikeustoimesta. Käytännössä valtuutetun ei tule jatkaa toimimista kuoleman jälkeen tarkistamatta toimivaltaansa kyseisessä tilanteessa.

Voiko valtakirja sisältää sairaanhoidollisia päätöksiä?

Edunvalvontavaltuutus ei saa nimenomaisesti sisältää terveydenhuoltoon tai hammashoitoon liittyviä toimenpiteitä. Se ei myöskään saa sisältää tiettyjä luonteeltaan hyvin henkilökohtaisia asioita. Aiemmat verkossa esiintyneet muotoilut siitä, että yleisen ”hoitovaltuutetun” voisi nimetä edunvalvontavaltuutuksella, ovat siksi harhaanjohtavia.

Voinko käyttää ruotsalaista valtakirjaa ulkomailla?

Se riippuu kohdemaasta ja vastaanottajasta. Se voi vaatia käännöksen, vahvistuksen, apostille-todistuksen tai muun laillistamisen. Lue opas Notarius Publicusista ja apostillesta.

Mitä eroa on yleisvaltakirjalla ja edunvalvontavaltuutuksella?

Yleisvaltakirja on laaja tavallinen valtakirja, jonka ulottuvuuden määrittävät teksti ja sopimusoikeus. Edunvalvontavaltuutusta säätelee erityinen laki, sillä on erityiset muotovaatimukset, ja se on tarkoitettu tulemaan voimaan vasta, kun valtuuttaja täyttää lain mukaiset edellytykset tulevasta päätöksentekokyvyttömyydestä.