Avopuolisosopimus FAQ – 20 yleistä kysymystä avoliitosta ja omaisuuden osituksesta

Faktatiedot tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Avoliittolaki (2003:376)

Täältä saat lyhyitä, juridisesti rajattuja vastauksia yleisimpiin avoliittosopimusta koskeviin kysymyksiin. Tärkein lähtökohta on se, että avoliittosopimuksella määritetään, sovelletaanko avoliittolain ositussääntöjä koko avoliitto-omaisuuteen vai vain osaan siitä – se ei ole yleinen sopimus kaikesta, mitä avopuolisot omistavat.

1. Mikä on avoliittosopimus?

Se on avoliittolain 9 §:n mukainen kirjallinen sopimus, jossa avopuolisot tai tulevat avopuolisot voivat päättää, ettei ositusta tapahdeta tai että tietty omaisuus ei kuulu osituksen piiriin.

2. Täytyykö avoliittosopimuksen olla kirjallinen?

Kyllä. Sopimuksen on oltava kirjallinen ja molempien allekirjoittama.

3. Täytyykö avoliittosopimus todistaa oikeaksi?

Ei. Avoliittolaki ei sisällä todistajavaatimusta avoliittosopimuksille.

4. Täytyykö se rekisteröidä Verovirastossa (Skatteverket)?

Ei. Toisin kuin avioehtosopimuksen kohdalla, avoliittosopimukselle ei ole rekisteröintivaatimusta.

5. Mitä on avoliitto-omaisuus?

Yhteinen asunto ja yhteinen koti-irtaimisto, jotka on hankittu yhteistä käyttöä varten, voivat olla avoliitto-omaisuutta. Koti-irtaimistolla tarkoitetaan esimerkiksi huonekaluja ja kodin kodinkoneita.

6. Kuuluvatko auto, vene, rahat tai osakkeet tähän?

Eivät, eivät avoliitto-omaisuutena vain avoliiton perusteella. Avoliittolaki on huomattavasti suppeampi kuin aviopuolisoiden avio-oikeutta koskevat säännöt.

7. Onko asunto automaattisesti minun, jos maksoin kaiken?

Ei välttämättä avoliittolain mukaisessa osituksessa. Jos asunto on hankittu yhteistä käyttöä varten, se voi olla avoliitto-omaisuutta, vaikka toinen avopuoliso olisi maksanut koko kauppahinnan ja on merkitty ainoaksi omistajaksi.

8. Onko merkitystä sillä, milloin asunto ostettiin?

Kyllä, mutta ajankohta ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Kysymys on ensisijaisesti siitä, hankittiinko asunto avopuolisoiden yhteistä käyttöä varten. Siksi ilmaisu ”kaikki ennen muuttoa ostettu on automaattisesti suojattu” on liian yksinkertaistettu.

9. Voimmeko sopia, ettei ositusta tapahdu?

Kyllä. Se on nimenomaisesti mahdollista avoliittolain 9 §:n nojalla.

10. Voimmeko rajata pois vain asunnon?

Kyllä, avopuolisot voivat sopia, ettei tietty omaisuus kuulu ositukseen. Kuvaile omaisuus riittävän selkeästi.

11. Voimmeko sopia avoliittosopimuksessa, että asunto jaetaan 70/30?

9 § on tarkoitettu osituksen pois sopimiseen tai tietyn omaisuuden rajaamiseen sen ulkopuolelle. Jos tavoitteena on erityinen taloudellinen jako, omistusosuudet, rahoitus, mahdolliset saatavat ja toisinaan velkakirjat on käsiteltävä erikseen. Älä käytä avoliittosopimusta kuin se olisi yleinen omistusosuuksia koskeva sopimus.

12. Olemme maksaneet eri suuruiset käsirahat – mitä meidän tulee huomioida?

Tarkista kolme eri asiaa: kuka omistaa asunnosta minkäkin osuuden, miten osuudet on rahoitettu ja tuleeko asuntoon soveltaa avoliittolain ositusta. Avoliittosopimus saattaa vaatia rinnalleen esimerkiksi velkakirjan.

13. Voiko avoliittosopimuksella määrätä, kuka maksaa pankkilainan?

Ei suhteessa pankkiin. Avopuolisoiden välinen sisäinen sopimus ei automaattisesti muuta lainanantajan kanssa tehdystä lainasopimuksesta seuraavaa maksuvelvollisuutta.

14. Voiko avoliittosopimuksella säädellä perintöä?

Ei. Avopuolisot eivät peri toisiaan automaattisesti. Jos avopuolisot haluavat antaa toisilleen perintöoikeuden, tarvitaan yleensä testamentti, muun muassa lakiosaoikeutta koskevien rajojen puitteissa.

15. Milloin ositusta on vaadittava eron jälkeen?

Normaalisti viimeistään vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä. Ositus ei siis tapahdu automaattisesti vain siksi, että avopuolisot muuttavat erilleen.

16. Mitä jaetaan, jos ositusta vaaditaan?

Velkojen vähentämisen jälkeen avoliitto-omaisuuden nettoarvo lasketaan yhteen ja jaetaan pääsääntöisesti tasan. Tasinkoa voidaan tietyissä tapauksissa sovitella.

17. Voiko asunnon saada se, joka tarvitsee sitä eniten?

Tietyissä tapauksissa. 16 § säätelee avoliitto-omaisuuden jakoa, ja 22 § sisältää lisäksi erityisen mahdollisuuden ottaa haltuun vuokra-asunto tai asunto-osake, joka ei ole avoliitto-omaisuutta, jos lain edellytykset täyttyvät.

18. Mitä tapahtuu, jos avopuoliso kuolee?

Tällöin vain eloonjäänyt avopuoliso voi vaatia ositusta. Vaatimus on esitettävä viimeistään perunkirjoituksessa. Avopuoliso ei peri vainajaa automaattisesti.

19. Onko kuolemantapauksessa olemassa vähimmäissuojaa?

Kyllä. Jos avoliitto päättyy kuolemaan, eloonjääneellä avopuolisolla on 18 §:n nojalla, mikäli säilynyt avoliitto-omaisuus riittää, oikeus saada osituksessa omaisuutta, joka vastaa kahta hintaperusmäärää.

20. Voiko avoliittosopimusta muuttaa?

Kyllä. Avopuolisot voivat muuttaa aiempaa sopimusta uudella kirjallisella ja allekirjoitetulla sopimuksella.

Milloin tarvitsemme lisää asiakirjoja?

• Testamentti: jos haluatte antaa toisillenne perintöoikeuden.
• Velkakirja: jos toisella on takaisinmaksettava saatava toiselta, esimerkiksi epätasaisen rahoituksen jälkeen.
• Yhteisomistussopimus: voi olla relevantti yhteisesti omistetulle omaisuudelle ja käytännön omistuskysymyksille.
• Ositussopimus: dokumentoi varsinaisen osituksen avoliiton päätyttyä.

Kokonaisvaltaisen katsauksen saat kohdasta Avoliittosopimus – mitä sovelletaan ja mitä sopimuksella voi säädellä?.

Lähteet

• Avoliittolaki (2003:376)