Svenska Dokumentmallar
Avopuolisoiden sopimusmalli – Word/PDF + englanti + opas
Avopuolisoiden sopimusmalli – Word/PDF + englanti + opas
- Tiedostomuoto
- DOCX, PDF
- Asiakirjan kieli
- Ruotsi englanti
- Tiedostojen määrä
- 8
Digitaalinen lataus. Fyysistä tuotetta ei lähetetä.
Noudon saatavuutta ei voitu ladata
Asiakirjamallista
Avoliittosopimusmalli – kattava 2-in-1-paketti ruotsiksi ja englanniksi
Muokattava Word-malli, valmis PDF-versio ja erilliset käyttöoppaat avopuolisoille tai tuleville avopuolisoille, jotka haluavat päättää, sovelletaanko avoliittolain ositusmääräyksiä kokonaan, ei lainkaan vai tietyin selkein poikkeuksin. Englanninkielinen versio on Ruotsin lain alainen englanninkielinen sopimus (English-language version governed by Swedish law) – se ei ole brittiläisen tai yhdysvaltalaisen oikeuden mukainen sopimus.
Avoliittosopimus Ruotsin lain mukaan
Avoliittosopimusta käytetään sopimiseen siitä, miten avoliiton yhteinen omaisuus (samboegendom) käsitellään tulevassa osituksessa. Avoliittolain (2003:376) mukaan yhteistä omaisuutta on pääasiassa avopuolisoiden yhteinen asunto ja irtaimisto, jotka on hankittu yhteistä käyttöä varten. Avopuolisot tai tulevat avopuolisot voivat kirjallisesti sopia, ettei ositusta tapahdu tai että tietty omaisuus ei kuulu osituksen piiriin.
Tämä malli on rakennettu tekemään kyseisestä rajauksesta selkeä. Siinä erotellaan nimenomaisesti omistusoikeus ja ositusoikeus: avoliittosopimus ei siirrä automaattisesti asunnon tai muun omaisuuden omistusoikeutta, se ei itsessään luo velkaa osapuolten välille eikä se korvaa testamenttia, velkakirjaa, yhteisomistussopimusta tai avioehtoa silloin, kun tällaisia asiakirjoja tarvitaan.
Avoliittolaki edellyttää, että avoliittosopimus on kirjallinen ja molempien avopuolisoiden tai tulevien avopuolisoiden allekirjoittama. Laki ei aseta muotovaatimuksia todistamiselle, eikä avoliittosopimuksia yleensä rekisteröidä viranomaisille. Todistajia voi käyttää vapaaehtoisesti todisteena, mutta se ei ole avoliittolain 9 §:n mukainen edellytys.
Tämä sisältyy pakettiin – 8 valmista tiedostoa
| Asiakirja | Kieli | Muoto |
|---|---|---|
| Avoliittosopimus – päämalli | Ruotsi | DOCX + PDF |
| Käyttöopas avoliittosopimukselle | Ruotsi | DOCX + PDF |
| Cohabitation Agreement – Swedish law | Englanti | DOCX + PDF |
| User Guide – Cohabitation Agreement | Englanti | DOCX + PDF |
Word-tiedostot ovat muokattavissa, joten osapuolet voivat mukauttaa nimet, henkilötiedot, omaisuuskuvaukset ja valitun sopimusvaihtoehdon. PDF-tiedostot tarjoavat vakaan viiteversion, ja oppaat selittävät, miten mallia käytetään, mitkä oikeudelliset kysymykset jäävät sopimuksen ulkopuolelle ja mitä tulee tarkistaa ennen allekirjoittamista.
Kolme selkeää sopimusvaihtoehtoa
1. Osituksesta sopiminen pois avoliittolain mukaisesti
Avopuolisoille, jotka haluavat, ettei yhteistä omaisuutta jaeta avoliittolain pääsääntöjen mukaisessa osituksessa. Tämä ei tarkoita omistusoikeuden muuttumista; kummankin omistusoikeus on edelleen arvioitava normaalien siviilioikeudellisten sääntöjen mukaan.
2. Tietyn omaisuuden jättäminen ulkopuolelle
Avopuolisoille, jotka haluavat soveltaa avoliittolain ositussääntöjä muutoin, mutta rajata selkeästi yksilöidyn omaisuuden ulkopuolelle. Malli sisältää liitteen, jossa esimerkiksi tietty asunto-osake tai muu relevantti omaisuus voidaan kuvata mahdollisimman tarkasti.
3. Selkeästi määritellyn omaisuusluokan rajaaminen
Tilanteisiin, joissa osapuolet haluavat tehdä tarkemmin rajatun poikkeuksen. Kuvauksen on oltava riittävän selkeä, jotta jälkikäteen voidaan määrittää, mitä omaisuutta se koskee. Monimutkaisissa järjestelyissä tai suurten arvojen kohdalla tulee hankkia yksilöllistä oikeudellista neuvontaa.
Milloin malli sopii?
Malli on tarkoitettu yleiseksi dokumentaatiotueksi avopuolisoille ja tuleville avopuolisoille Ruotsin lain puitteissa, esimerkiksi kun osapuolet haluavat selkeyttä ennen asunnon ostoa, yhteenmuuttoa tai taloudellisten olosuhteiden muuttuessa. Sitä voidaan käyttää sekä silloin, kun osapuolet haluavat sopia osituksen pois kokonaan, että silloin, kun vain tietty yhteinen omaisuus jätetään osituksen ulkopuolelle.
Milloin se ei yksinään riitä?
Avoliittosopimus ei ratkaise kaikkia avopuolisoiden välisiä taloudellisia kysymyksiä. Täydentäviä asiakirjoja voidaan tarvita, jos osapuolilla on esimerkiksi eri suuret käsirahat, keskinäisiä yksityislainoja, erityisiä omistusosuuksia, monimutkainen yhteisomistus, yritysvarallisuutta tai toiveita perinnöstä.
- Eri suuret käsirahat: erillinen velkakirja voi olla tarpeen avopuolisoiden välisen saatavan dokumentoimiseksi. Katso erikoistunut pakettimme eri suurille käsirahoille, velkakirjoille ja avoliittosopimuksille.
- Eron jälkeen: jos avoliitto on jo päättynyt ja omaisuus on jaettava, avopuolisoiden ositussopimus voi olla relevantimpi.
- Englanninkielinen painotus: niille, jotka haluavat pääasiassa englanninkielisen tuotesivun, on tarjolla myös Cohabitation Agreement (Swedish Law).
Yhteinen omaisuus – mitä se oikeastaan kattaa?
Avoliittolaki ei kata automaattisesti kaikkea avopuolisoiden omaisuutta. Ytimen muodostavat yhteinen asunto ja yhteinen irtaimisto, jotka on hankittu yhteistä käyttöä varten. Esimerkiksi säästöt, arvopaperit ja auto jäävät yleensä avoliittolain ositusmassan ulkopuolelle. Asunnon kohdalla hankintahetken tarkoitus on ratkaiseva.
Asunto, jonka henkilö omisti ja käytti jo ennen avoliiton alkamista, ei siksi usein ole yhteistä omaisuutta, koska sitä ei yleensä ole hankittu yhteistä käyttöä varten. Pelkkä ajankohta ei kuitenkaan määritä kaikkea. Jos asunto hankitaan tarkoituksena tehdä siitä parin yhteinen koti, arviointi voi olla toinen. Siksi opas sisältää erityistä ohjeistusta siitä, miten asunto tulee kuvata ja milloin neuvonta on aiheellista.
Omistusoikeus ja ositus ovat kaksi eri asiaa
Tämä on yksi koko paketin tärkeimmistä eroista. Avoliittosopimus säätelee, missä määrin avoliittolain ositussääntöjä sovelletaan. Se ei määritä automaattisesti sitä, kuka omistaa asunnon siviilioikeudellisesti, mikä omistusosuus kenelläkin on tai onko toinen avopuoliso velkaa toiselle rahaa.
Jos kaksi avopuolisoa esimerkiksi omistaa asunnon 50/50, mutta he ovat maksaneet eri summan käsirahaa, heidän on ensin päätettävä, mihin taloudelliseen lopputulokseen he todella haluavat päästä. Monissa tällaisissa tilanteissa avoliittosopimusta käytetään yhdessä velkakirjan kanssa. Yleistä avoliittosopimusmallia ei siksi ole tietoisesti suunniteltu kopioksi eri suurille käsirahoille tarkoitetusta erikoispaketistamme.
Mitä tapahtuu, jos avopuolisot menevät myöhemmin naimisiin?
Avoliittolain mukainen avoliitto päättyy, kun avopuolisot menevät keskenään naimisiin. Avoliittosopimus ei muutu automaattisesti avioehdoksi. Jos osapuolet haluavat avioliiton solmimisen jälkeen säädellä, mikä on avio-oikeuden alaista tai avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, heidän on arvioitava, tuleeko avioehtosopimus laatia puolisoiden sääntöjen mukaisesti.
Ositus ja määräaika eron jälkeen
Jos avoliitto päättyy muusta syystä kuin aviopuolisoiden keskenään naimisiinmenosta, ositus voidaan toimittaa, jos toinen avopuoliso sitä vaatii. Vaatimus on pääsääntöisesti tehtävä viimeistään vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä. Korkein oikeus on korostanut, että avoliittolain kriteerejä avoliiton päättymisestä on sovellettava tiukasti; se, että osapuolet vain toteavat suhteen päättyneen, ei aina riitä.
Malli on sopimus aikaa ennen mahdollista ositusta. Se ei korvaa ositussopimusta, joka laaditaan silloin, kun omaisuus todellisuudessa jaetaan.
Erityisoikeuksia voi olla avoliittosopimuksesta huolimatta
Avoliittolaki sisältää muun muassa erityisiä sääntöjä yhteisen asunnon haltuunotosta tietyissä tilanteissa sekä sääntöjä suostumuksesta tiettyihin toimiin. Avoliittosopimusta ei siksi tule lukea siten, että kaikki muut avoliittolain säännökset olisi automaattisesti sovittu pois. Opas nostaa tämän esiin erityisenä tarkistuspisteenä.
Testamentti ja perintö – erillinen kysymys
Avopuolisot eivät peri toisiaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Avoliittosopimus ei ole testamentti, eikä sitä voida käyttää toiselle avopuolisolle perintöoikeuden antamiseen. Jos osapuolet haluavat turvata toisensa kuoleman varalta, heidän on harkittava erillistä testamenttia ja samalla otettava huomioon esimerkiksi lasten lakiosaoikeus.
Näin käytätte mallia
- Lue käyttöopas ennen kuin aloitat sopimuksen muokkaamisen.
- Täytä molempien osapuolten täydelliset tiedot.
- Valitse päävaihtoehto ja poista ne vaihtoehdot, joita ei käytetä loppuversiossa.
- Kuvaa mahdollinen pois rajattu omaisuus niin selkeästi, että se voidaan tunnistaa myöhemmin.
- Tarkista, tarvitaanko velkakirjaa, testamenttia tai muuta erillistä asiakirjaa.
- Tulosta tai viimeistele loppuversio ja anna molempien osapuolten allekirjoittaa sopimus.
- Säilyttäkää molemmat oma kappaleenne yhdessä relevanttien liitteiden ja asiakirjojen kanssa.
Yleisiä virheitä, joita opas auttaa välttämään
- luulo, että avoliittosopimus muuttaa automaattisesti omistusosuuksia,
- yritys luoda velka avoliittosopimuksella velkakirjan sijaan,
- testamenttimääräysten sekoittaminen avoliittosopimukseen,
- epäselvien muotoilujen jättäminen siitä, mitä omaisuutta rajoitetaan,
- oletus, että kaikki avoliiton aikana ostettu on yhteistä omaisuutta,
- sen unohtaminen, että myöhempi naimisiinmeno vaatii uuden arvioinnin,
- avoliittosopimuksen sekoittaminen eron jälkeiseen ositussopimukseen.
Yleisiä kysymyksiä avoliittosopimuksista
Tuleeko avoliittosopimus todistaa?
Ei, todistaminen ei ole muotovaatimus avoliittolain 9 §:n mukaan. Molempien osapuolten on kuitenkin allekirjoitettava kirjallinen asiakirja. Mallissa on vapaaehtoinen todistajaosio niille, jotka haluavat käyttää sitä lisätodisteena.
Tuleeko avoliittosopimus rekisteröidä Verovirastoon tai muulle viranomaiselle?
Ei. Avoliittosopimuksilla ei ole samanlaista rekisteröintimenettelyä kuin esimerkiksi avioehdolla. Osapuolten tulee sen sijaan säilyttää allekirjoitetut kappaleet ja relevantit liitteet turvallisesti.
Voimmeko rajata vain tietyn asunnon pois?
Kyllä, avoliittolaki sallii tietyn omaisuuden jättämisen osituksen ulkopuolelle. Omaisuus tulisi yksilöidä selkeästi, esimerkiksi osoitteella, huoneistonumerolla tai kiinteistötunnuksella silloin, kun se on tarpeen.
Voiko avoliittosopimusta muuttaa myöhemmin?
Kyllä. Avopuolisot voivat uuden sopimuksen myötä muuttaa aiemmin sopimaansa. Suurissa muutoksissa on usein parempi laatia uusi, selkeä kokonaisversio kuin työskennellä useiden vaikeasti tulkittavien lisäysten kanssa.
Suojaako sopimus suurempaa käsirahaa?
Ei välttämättä. Avoliittosopimus säätelee ositusta, mutta ei dokumentoi automaattisesti saatavaa. Jos toinen osapuoli on sijoittanut enemmän rahaa ja osapuolet haluavat, että erotus palautetaan, velkakirja voi olla tarpeen järjestelyistä riippuen.
Onko englanninkielinen versio UK- tai US-oikeuden mukainen sopimus?
Ei. Se on englanninkielinen versio dokumentista, joka on suunniteltu Ruotsin oloihin ja Ruotsin lakiin.
Ruotsin avoliittolain (2003:376) 9 §:n mukaan avopuolisot voivat sopia, ettei omaisuuden jakoa toimiteta tai että tietty omaisuus jää jaon ulkopuolelle. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja molempien osapuolten on allekirjoitettava se. Malli on yleinen eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa.
Valitse oikea avoliittosopimus
Tämä on yleinen avoliittosopimusmalli avopuolisoille tai tuleville avopuolisoille, jotka haluavat sopia osituksesta avoliittolain 9 §:n mukaisesti. Sopimuksen on oltava kirjallinen ja molempien avopuolisoiden allekirjoittama. Se ei siirrä omaisuutta eikä korvaa velkakirjaa.
- Milloin avoliittosopimusta tarvitaan? Kahdeksan tyypillistä tilannetta
- Asunto-osake, jolla vain yksi omistaja – erikoistunut malli
- Avoliittosopimus asunto-osakkeelle – tuotekohtainen paketti
- Eri suuret käsirahat – avoliittosopimus vai velkakirja?
- Opas avoliittosopimuksiin ja muotovaatimuksiin
- 20 usein kysyttyä kysymystä avoliittosopimuksesta
- Avoliittosopimus ja velkakirja yhdessä – velan dokumentointiin
Onko suhde jo päättynyt ja omaisuus jaettava? Silloin avopuolisoiden ositussopimus voi olla oikea asiakirjatyyppi.
Malli on yleinen dokumentaatiotuki, joka on laadittu Ruotsin lain mukaan. Se ei korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Suurissa arvoissa, monimutkaisissa omistussuhteissa, kansainvälisissä yhteyksissä, riitatilanteissa, alaikäisyyden/edunvalvonnan yhteydessä tai epävarmuudessa asunnon oikeudellisesta statuksesta tulisi hankkia ammatillista neuvontaa.
