Avoliittosopimus – mitä se tarkoittaa ja mitä sopimuksella voidaan säädellä?
Jaa
Faktatiedot tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Avoliittolaki (2003:376)
Avoehtosopimusta käytetään avoliittolain ositussääntöjen kokonaan tai osittaiseen sivuuttamiseen. Se ei kuitenkaan ole yleissopimus, jolla avopuolisot voivat vapaasti määrätä perinnöstä, omistusoikeudesta, lainavastuusta tai prosenttiosuudesta, jonka mukaan kaikki omaisuus jaetaan.
Mitä on avoliitto-omaisuus?
Avoliittolain 3 §:n mukaan avopuolisoiden yhteinen asunto ja irtaimisto ovat avoliitto-omaisuutta, kun omaisuus on hankittu yhteiseen käyttöön, ottaen huomioon laissa ja mahdollisessa avoehtosopimuksessa säädetyt poikkeukset.
Ratkaisevaa ei siis ole vain se, kuka on maksanut tai kuka on merkitty omistajaksi. Asunto, jonka toinen avopuoliso ostaa parin yhteiseksi kodiksi, voi olla avoliitto-omaisuutta, vaikka vain kyseinen henkilö olisi merkitty kauppakirjoihin ja lainasopimukseen.
Irtaimistolla tarkoitetaan esimerkiksi yhteisen kodin huonekaluja ja kodinkoneita. Auto, vene, pankkivarat, osakkeet ja omaisuus, jota käytetään pääasiassa vapaa-ajan tarkoituksiin, eivät ole avoliitto-omaisuutta vain siksi, että avopuolisot käyttävät niitä yhdessä.
Myös lahja, testamentti tai perintö, johon liittyy ehto avio-oikeuden ulkopuolisuudesta, voi 4 §:n nojalla jäädä avoliitto-omaisuuden ulkopuolelle.
Mitä avoehtosopimuksella voi säädellä?
9 § antaa kaksi selkeää päävaihtoehtoa:
- sopia, ettei avoliittolain mukaista ositusta tapahdu, tai
- sopia, ettei tietty määritelty omaisuus sisälly ositukseen.
Uudella avoehtosopimuksella avopuolisot voivat myöhemmin muuttaa aiemmin sopimaansa.
Mitä avoehtosopimus ei ratkaise?
On tärkeää, ettei avoehtosopimukselle anneta lakia laajempaa soveltamisalaa.
- Perintö: avopuolisot eivät peri toisiaan automaattisesti. Perintöä säädellään testamentilla, ei avoehtosopimuksella.
- Omistusosuudet: avoehtosopimus ei itsessään muuta sitä, kuka siviilioikeudellisesti omistaa asunnon tai muun varallisuuden.
- Pankin lainavaatimukset: avopuolisoiden välinen sopimus ei vapauta ketään pankkiin kohdistuvasta vastuusta.
- Avopuolisoiden väliset yksityiset lainat: velkakirja voi olla tarpeen, jos toinen on rahoittanut toisen osuuden.
- Kaikki muu omaisuus: omaisuutta, joka ei koskaan ole avoliitto-omaisuutta, ei yleensä tarvitse "rajata pois" osituksesta avoehtosopimuksella.
Muotovaatimukset – pitääkö avoehtosopimus todistaa tai rekisteröidä?
Avoehtosopimuksen on oltava kirjallinen ja avopuolisoiden tai avoliittoa suunnittelevien allekirjoittama. Avoliittolaki ei vaadi rekisteröintiä Skatteverketissä (Ruotsin verovirasto), eikä se aseta vaatimuksia todistajille.
Päivämäärä, osapuolten selkeä yksilöinti ja tarkka kuvaus siitä, mikä omaisuus rajataan pois, on kuitenkin käytännössä tärkeää mahdollisten tulevien todisteluongelmien vähentämiseksi.
Kohtuuton ehto voidaan 9 §:n nojalla sovitella tai jättää huomiotta osituksessa, huomioiden muun muassa sisällön, sopimuksen tekemisen olosuhteet ja myöhemmät tapahtumat.
Erisuuruiset käsirahat yhteisessä asunnossa
Tämä on yleinen syy tarkistaa oikeudellinen tilanne. Jos asunto on ostettu yhteiseen käyttöön, se voi kuulua avoliittolain piiriin, vaikka avopuolisot olisivat maksaneet siitä erisuuruisen osuuden.
Miten ositus toimii ilman avoehtosopimusta?
Kun avoliitto päättyy, jompikumpi avopuolisoista voi vaatia ositusta. Vaatimus on yleensä tehtävä viimeistään vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä. Velkojen vähentämisen jälkeen (13 §) avoliitto-omaisuuden jäljellä oleva nettoarvo lasketaan yhteen ja jaetaan pääsäännön mukaan tasan 14 §:n mukaisesti.
15 §:ssä on sovittelusääntöjä ja 16 §:ssä sääntöjä siitä, kuka voi saada tietyn asunnon tai irtaimiston osuudelleen. Tasan tapahtuva arvonjako ei siksi tarkoita, että jokainen yksittäinen huonekalu tai puolet asunnosta jaetaan fyysisesti.
Voiko toinen avopuoliso saada haltuunsa asunnon, joka ei ole avoliitto-omaisuutta?
Tietyissä tapauksissa kyllä. 22 § sisältää erityissäännön vuokra- tai omistusasunnolle, joka ei ole avoliitto-omaisuutta. Toisella avopuolisolla voi tietyin edellytyksin olla oikeus ottaa asunto haltuunsa, jos hän tarvitsee sitä eniten ja se on kohtuullista. Jos avopuolisoilla ei ole eikä ole ollut yhteisiä lapsia, vaaditaan erityisiä syitä.
Mitä kuolemantapauksessa tapahtuu?
Kuolemantapauksessa vain eloonjäänyt avopuoliso voi vaatia ositusta avoliittolain mukaisesti. Vaatimus on tällöin tehtävä viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa. Eloonjääneellä avopuolisolla on lisäksi, sikäli kuin avoliitto-omaisuus riittää, erityinen vähimmäissuoja, joka vastaa kahta hintaperusmäärää jäljellä olevasta avoliitto-omaisuudesta.
Avoehtosopimus ei ole testamentti. Lue miten perintöjärjestys toimii ilman testamenttia ja artikkelimme avopuolison asemasta kuolinpesän osakkaana.
Muistilista ennen sopimuksen kirjoittamista
- Mikä asunto ja mikä irtaimisto voi todellisuudessa olla avoliitto-omaisuutta?
- Haluatteko sivuuttaa osituksen kokonaan vai rajata vain tiettyä omaisuutta pois?
- Onko asunnon omistusosuudet rekisteröity ja dokumentoitu oikein?
- Onko olemassa taloudellinen epätasapaino, joka vaatii velkakirjan avoehtosopimuksen lisäksi?
- Tarvitsetteko testamentin suojaksi kuolemantapauksessa?
- Onko sopimuksessa selkeä kirjallinen muotoilu ja molempien allekirjoitukset?
Mallbutikenin Avoehtosopimuksen malli – Word/PDF maksaa 49 kruunua. Mukauta sopimus aina asunnon, omistussuhteiden ja sen mukaan, mitä todella haluatte rajata pois.
