Onko eloonjäänyt avopuoliso kuolinpesän osakas? Ositus, perintö ja perukirja
Jaa
Faktatiedot tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Avoliittolaki ja perintökaari
Elinkiin jäänyt avopuoliso ei ole laillinen perillinen pelkästään sen perusteella, että pari on elänyt avoliitossa. Avopuoliso voi kuitenkin olla kuolinpesän osakas ositusoikeutensa perusteella, ja hänestä voi tulla kuolinpesän osakas myös yleistestamentin saajana.
Avopuolisot eivät peri toisiaan automaattisesti
Perintökaaren mukainen lakimääräinen perintöjärjestys ei anna avopuolisoille samaa perintöoikeutta kuin aviopuolisoille. Jos vainaja ei ole testamentannut omaisuuttaan avopuolisolle, jäämistö menee mahdollisen osituksen jälkeen vainajan laillisille perillisille.
Siksi on tärkeää erottaa toisistaan ositusoikeus, kuolinpesän osakkuus ja perintöoikeus. Ne eivät ole sama asia.
Elinkiin jääneen avopuolison oikeus vaatia ositusta
Avoliittolain 18 §:n mukaan kuolemantapauksessa vain eloonjääneellä avopuolisolla on oikeus vaatia ositusta. Vainajan perilliset eivät siis voi vaatia avoliitto-ositusta eloonjääneen tahdon vastaisesti.
Vaatimus on 8 §:n mukaan esitettävä viimeistään perunkirjoitusta toimitettaessa. Siksi on epätarkoituksenmukaista siirtää asiaa perunkirjoituksen jälkeiseen aikaan.
Mitä ositukseen voi kuulua?
Vain avoliitto-omaisuus: yhteinen asunto ja irtaimisto, jotka on hankittu yhteiseen käyttöön, lain ja mahdollisen avoliittosopimuksen poikkeuksin. Pankkivarat, osakkeet, autot ja muu omaisuus eivät kuulu ositukseen pelkästään siksi, että pari eli avoliitossa.
Jos avopuolisot ovat tehneet pätevän avoliittosopimuksen siitä, ettei ositusta tehdä, tai että tietty omaisuus rajataan sen ulkopuolelle, se vaikuttaa osituksen laajuuteen.
Pieni perushintalukusääntö
Kun avoliitto päättyy kuolemaan, eloonjääneellä avopuolisolla on 18 §:n toisen momentin mukaan oikeus saada avoliitto-omaisuuden jaosta, mikäli omaisuus riittää, niin paljon, että eloonjääneen osuus vastaa kahta perushintalukua.
Tämä on ositussuoja avoliitto-omaisuudesta – ei yleinen perintöoikeus kahteen perushintalukuun vainajan kaikesta omaisuudesta.
Milloin avopuoliso on kuolinpesän osakas?
Veroviraston oikeudellisessa ohjeistuksessa todetaan, että eloonjäänyt avopuoliso voi olla kuolinpesän osakas ositusoikeutensa perusteella. Kuolinpesän osakkaiden piiri voi muuttua, kun ositus on suoritettu tai kun on selvää, ettei ositusta tehdä.
Jos avopuoliso on lisäksi yleistestamentin saaja – esimerkiksi hänelle on testamentattu koko jäämistö tai osa siitä – avopuoliso voi olla kuolinpesän osakas sillä perusteella. Henkilö, joka saa vain tietyn esineen tai rahasumman erityistestamentilla (legaatti), ei sen sijaan ole kuolinpesän osakas pelkästään sillä perusteella.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: ei testamenttia, ositusta vaaditaan
Eva ja Fatima ovat avopuolisoita. Eva kuolee. Fatima vaatii ositusta viimeistään perunkirjoituksessa. Fatima osallistuu tällöin kuolinpesän hoitoon eloonjääneenä avopuolisona, jolla on ositusoikeus. Osituksen jälkeen hän ei peri automaattisesti Evan jäljelle jäänyttä omaisuutta.
Esimerkki 2: ei testamenttia eikä ositusta
Jos Fatima ei vaadi ositusta eikä ole testamentin saaja tai perillinen, ei ole olemassa automaattista perintöoikeutta, joka tekisi hänestä jäämistön osakasta.
Esimerkki 3: testamentti avopuolisolle
Jos Eva on pätevällä testamentilla tehnyt Fatimasta yleistestamentin saajan, Fatima voi olla kuolinpesän osakas myös sillä perusteella. Rintaperillisten lakiosa voi kuitenkin rajoittaa sitä, mitä testamentti lopulta antaa.
Avoliittosopimus ja testamentti tekevät eri asioita
Avoliittosopimuksella voidaan sopia koko avoliitto-osituksen tai sen osien pois jättämisestä. Testamentti voi antaa avopuolisolle oikeuden jäämistöön kuoleman jälkeen. Ne eivät siis korvaa toisiaan.
Niiden välillä voi olla myös tavoiteristiriita: avoliittosopimus, joka poistaa osituksen kokonaan, voi vähentää sitä taloudellista suojaa, joka muutoin olisi voinut seurata avoliittolain ositussäännöksistä. Asiakirjoja on siksi tarkasteltava yhdessä.
Mitä perunkirjoitukseen on merkittävä?
Mitkä varat ja velat on kirjattava ja ketkä on kutsuttava perunkirjoitukseen, riippuu muun muassa siitä, tehdäänkö ositus. Jos eloonjäänyt avopuoliso vaatii ositusta, tämä tulisi dokumentoida perunkirjoituksen yhteydessä.
Muistilista avopuolison kuollessa
- Selvitä, onko asunto tai irtaimisto avoliitto-omaisuutta.
- Tarkista, onko olemassa avoliittosopimusta.
- Päätä ennen perunkirjoitusta, vaatiiko eloonjäänyt ositusta.
- Tarkista, onko testamenttia olemassa ja millaisen määräyksen avopuoliso on saanut.
- Tunnista vainajan lailliset perilliset.
- Huomioi rintaperillisten mahdollinen lakiosa.
- Dokumentoi ositusvaatimus ja kuolinpesän osakkaiden piiri oikein.
Lue myös mitä tapahtuu ilman testamenttia ja mitä avoliittosopimuksella voi säännellä.
Mallbutikenin Avoliittosopimusmalli – Word/PDF maksaa 49 kruunua. Perintöasioita varten on myös Testamenttimalli – Word/PDF hintaan 49 kruunua. Asiakirjoilla on eri toiminnot, ja ne tulee mukauttaa perhetilanteen mukaan.
