Mitä tapahtuu, jos testamenttia ei ole? Perintöjärjestys selitettynä
Jaa
Faktatiedot tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Perintökaari, 2–5 luku.
Jos testamenttia ei ole, perintökaari määrää perilliset. Lopputulos riippuu ensisijaisesti siitä, oliko vainaja naimisissa, oliko hänellä lapsia tai muita sukulaisia. Avoliitossa elävillä ei ole samanlaista automaattista perintöoikeutta kuin aviopuolisoilla.
Ensimmäinen perillisryhmä – lapset ja heidän jälkeläisensä
Vainajan lapset ovat rintaperillisiä ja muodostavat ensimmäisen perillisryhmän. Lapset perivät yhtä suuret osuudet. Jos lapsi on kuollut, hänen jälkeläisensä tulevat hänen sijaansa sijaistumisoikeuden nojalla.
Esimerkki: Jos naimaton henkilö jättää jälkeensä kaksi lasta eikä testamenttia ole, lapset jakavat pääsääntöisesti pesän varat tasan sen jälkeen, kun kuolinpesän velat ja kulut on hoidettu.
Toinen perillisryhmä – vanhemmat, sisarukset ja sisarusten lapset
Jos rintaperillisiä ei ole, perintö menee perintökaaren 2 luvun 2 §:n mukaisesti vainajan vanhemmille. Jos vanhempi on kuollut, hänen lapsensa – eli vainajan sisarukset – tulevat hänen sijaansa. Jos sisarus on kuollut, sisaruksen jälkeläiset voivat tulla hänen sijaansa.
Kolmas perillisryhmä – isovanhemmat ja heidän lapsensa
Jos kahteen ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvia perillisiä ei ole, perintö menee isovanhemmille. Jos joku heistä on kuollut, hänen lapsensa eli vainajan tädit ja sedät tulevat hänen sijaansa. Serkuilla ei sen sijaan ole lakisääteistä perintöoikeutta tässä järjestyksessä.
Mitä tapahtuu, jos vainaja oli naimisissa?
Perintökaaren 3 luvun säännökset eloonjääneestä aviopuolisosta vaikuttavat perimysjärjestykseen. Jos vainajalla on vain yhteisiä lapsia, eloonjäänyt puoliso perii yleensä omaisuuden ensin vapaalla hallintaoikeudella. Yhteiset lapset saavat tällöin perintönsä toissijaisena perintönä vasta, kun eloonjäänyt puoliso myöhemmin kuolee.
Avioelämän ulkopuolella syntyneet lapset (särkullbarn)
Lapset, jotka eivät ole eloonjääneen puolison lapsia, ovat pääsääntöisesti oikeutettuja saamaan perintöosansa vanhemmaltaan heti. Tällainen lapsi voi luopua perinnöstä eloonjääneen puolison hyväksi ja saa tällöin tilalle lakisääteisen toissijaisen perintöoikeuden.
Eloonjääneen puolison vähimmäissuoja
Perintökaaren 3 luvun 1 § sisältää suojan, jonka mukaan eloonjääneellä puolisolla on oikeus saada omaisuutta neljän hintaperusluvun arvosta siltä osin kuin kuolinpesän varat riittävät, ottaen huomioon osituksessa tai avioehtona saadun omaisuuden. Tämä laskelma voi siten vaikuttaa siihen, mitä muut perilliset saavat välittömästi.
Mitä avoliitossa eläville kuuluu?
Avoliitossa elävät eivät peri toisiaan lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettu laki voi antaa eloonjääneelle avopuolisolle oikeuden vaatia yhteisen omaisuuden ositusta, mutta se on eri asia kuin perintö.
Se, joka haluaa avopuolison saavan osan kuolinpesästä, tarvitsee yleensä testamentin. Jos rintaperillisiä on, lakiosaa koskevia sääntöjä on samalla kunnioitettava.
Jos perillisiä ei ole
Jos lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaisia perillisiä ei ole eikä testamenttia ole, perintö voi perintökaaren 5 luvun mukaisesti päätyä Yleiselle perintörahastolle (Allmänna arvsfonden).
Mitä testamentilla voi muuttaa?
Testamentilla voi määrätä omaisuudesta toisin kuin lakisääteinen perimysjärjestys määrää, mutta ei rajoituksetta. Rintaperillisten lakiosa on puolet heidän perintöosastaan, ja eloonjääneellä puolisolla on erityinen lakisääteinen vähimmäissuoja.
Kuvitteellisia esimerkkejä
Naimaton ja kaksi lasta
Anna on naimaton, ja hänellä on kaksi lasta. Ilman testamenttia lapset perivät pääsääntöisesti puolet kumpikin.
Nimisissa ja kaksi yhteistä lasta
Bo on naimisissa, ja hänellä on kaksi lasta yhdessä puolisonsa kanssa. Ilman testamenttia puoliso perii yleensä ensin ja lapset saavat toissijaisen perinnön.
Nimisissa ja yksi lapsi aiemmasta suhteesta
Cecilia on naimisissa, ja hänellä on lapsi aiemmasta suhteesta. Lapsella on pääsääntöisesti oikeus saada osuutensa Cecilialta heti, eloonjääneen puolison lakisääteinen suoja huomioiden.
Avopari ilman lapsia
David asuu avoliitossa, mutta he eivät ole naimisissa. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri Davidia perintöjärjestyksen mukaan. Perintö menee sen sijaan Davidin lakisääteisille perillisille.
Milloin testamentti on erityisen tärkeä?
- Olet avoliitossa ja haluat kumppanisi perivän.
- Sinulla on lapsia aiemmasta suhteesta ja haluat suunnitella eloonjääneen puolison ja lasten välistä tasapainoa.
- Haluat, että perintö on saajan avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.
- Haluat antaa tiettyä omaisuutta tai osuuden jollekulle lakisääteisen perimysjärjestyksen ulkopuolella.
- Haluat suosia järjestöä tai muuta saajaa.
- Omistat yrityksen tai muuta omaisuutta, jonka harkittu jakaminen on tärkeää.
Muotovaatimuksia varten lue testamenttia käsittelevä pääopas.
Mallbutikenin testamenttimalli (Word/PDF) maksaa 49 kruunua. Mukauta sisältö aina perhetilanteeseesi ja noudata muotovaatimuksia allekirjoituksen ja todistamisen yhteydessä.
