Mitä tapahtuu, jos testamenttia ei ole? Perintöjärjestys selitettynä
Jos testamenttia ei ole, perintökaari määrää perijät. Lopputulos riippuu ensisijaisesti siitä, oliko vainaja naimisissa, oliko hänellä lapsia tai muita sukulaisia. Avo-puolisoilla ei ole samanlaista automaattista perintöoikeutta kuin aviopuolisoilla.
Ensimmäinen perintöluokka – lapset ja heidän jälkeläisensä
Vainajan lapset ovat rintaperillisiä ja muodostavat ensimmäisen perintöluokan. Lapset perivät yhtä suuret osuudet. Jos lapsi on kuollut, hänen jälkeläisensä astuvat hänen sijaansa sijaantuloperiaatteen mukaisesti.
Esimerkki: Jos naimaton henkilö jättää jälkeensä kaksi lasta eikä testamenttia ole, lapset jakavat pääsääntöisesti perinnön tasan sen jälkeen, kun kuolinpesän velat ja kulut on hoidettu.
Toinen perintöluokka – vanhemmat, sisarukset ja sisarusten lapset
Jos rintaperillisiä ei ole, perintö siirtyy perintökaaren 2 luvun 2 §:n mukaan vainajan vanhemmille. Jos vanhempi on kuollut, hänen lapsensa – vainajan sisarukset – astuvat hänen sijaansa. Jos sisarus on kuollut, sisaruksen jälkeläiset voivat astua tilalle.
Kolmas perintöluokka – isovanhemmat ja heidän lapsensa
Jos kahdessa ensimmäisessä perintöluokassa ei ole perillisiä, perintö siirtyy isovanhemmille. Jos joku heistä on kuollut, hänen lapsensa eli vainajan tädit, sedät ja enot astuvat hänen sijaansa. Serkuilla ei sen sijaan ole lakisääteistä perintöoikeutta tässä järjestyksessä.
Mitä tapahtuu, jos vainaja oli naimisissa?
Perintökaaren 3 luvun säännökset eloonjääneestä puolisosta vaikuttavat järjestykseen. Jos vainajalla on vain yhteisiä lapsia, eloonjäänyt puoliso perii normaalisti ensin vapaalla hallintaoikeudella. Yhteiset lapset saavat tällöin perintönsä yleensä toissijaisena perintönä eloonjääneen puolison kuoltua.
Avio-oikeuden ulkopuoliset lapset (särkullbarn)
Lapset, jotka eivät ole eloonjääneen puolison lapsia, ovat pääsääntöisesti oikeutettuja saamaan perintöosansa vanhemmaltaan välittömästi. Tällainen lapsi voi luopua perinnöstä eloonjääneen puolison hyväksi, jolloin hän saa lain säännösten mukaisen toissijaisen perintöoikeuden.
Eloonjääneen puolison vähimmäissuoja
Perintökaaren 3 luvun 1 § sisältää suojan, jonka mukaan eloonjääneellä puolisolla on oikeus saada omaisuutta neljän hintaperusmäärän arvosta, sikäli kuin kuolinpesän varat riittävät ja huomioiden osituksessa tai avioehtoisena omaisuutena saadun osuuden. Tämä laskelma voi vaikuttaa siihen, mitä muut perilliset saavat heti.
Mitä avopuolisoille kuuluu?
Avopuolisot eivät peri toisiaan lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan. Avoliittolaki voi antaa eloonjääneelle avopuolisolle oikeuden vaatia avoliiton omaisuuden ositusta, mutta se on eri asia kuin perintö.
Henkilö, joka haluaa avopuolisonsa saavan osan kuolinpesästä, tarvitsee siksi yleensä testamentin. Jos rintaperillisiä on, lakiosaa koskevia sääntöjä on samalla kunnioitettava.
Jos perillisiä ei ole
Jos lakisääteisessä perimysjärjestyksessä ei ole perillisiä eikä testamentti määritä perinnönjakoa, perintö voi siirtyä yleiselle perintörahastolle (Allmänna arvsfonden) perintökaaren 5 luvun mukaisesti.
Mitä testamentilla voi muuttaa?
Testamentti voi ohjata perintöä eri tavalla kuin lakisääteinen perimysjärjestys, mutta siinä on rajoituksia. Rintaperillisten lakiosa on puolet heidän perintöosastaan, ja eloonjääneellä puolisolla on erityinen lakisääteinen vähimmäissuoja.
Kuvitteellisia esimerkkejä
Naimaton ja kaksi lasta
Anna on naimaton ja hänellä on kaksi lasta. Ilman testamenttia lapset perivät pääsääntöisesti puolet kumpikin.
Naimisissa ja kaksi yhteistä lasta
Bo on naimisissa ja hänellä on kaksi yhteistä lasta puolisonsa kanssa. Ilman testamenttia puoliso perii normaalisti ensin ja lapset saavat toissijaisen perinnön.
Naimisissa ja yksi aiemman suhteen lapsi
Cecilia on naimisissa ja hänellä on lapsi aiemmasta suhteesta. Tällä lapsella on pääsääntöisesti oikeus saada perintöosansa Cecilian kuoltua heti, eloonjääneen puolison lakisääteisen suojan varauksella.
Avopuoliso ilman lapsia
David asuu avopuolisonsa kanssa, mutta he eivät ole naimisissa. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri Davidia perimysjärjestyksen mukaan. Perintö menee sen sijaan hänen laillisille perillisilleen.
Milloin testamentti on erityisen tärkeä?
- Olet avoliitossa ja haluat kumppanisi perivän.
- Sinulla on aiemman suhteen lapsia ja haluat suunnitella tasapainon eloonjääneen puolison ja lasten välillä.
- Haluat perinnön olevan saajan avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.
- Haluat antaa tiettyä omaisuutta tai osuuden jollekin perimysjärjestyksen ulkopuoliselle henkilölle.
- Haluat suosia järjestöä tai muuta tahoa.
- Omistat yrityksen tai muuta omaisuutta, jossa harkittu jako on tärkeää.
Muotovaatimuksia varten lue testamentin pääopas.
Mallbutikenin Testamenttimalli – Word/PDF maksaa 49 kruunua. Mukauta sisältö aina perhetilanteesi mukaan ja noudata muotovaatimuksia allekirjoittaessasi ja todistettaessa.
Käytännön valinnat ilman testamenttia
Lähde ensin liikkeelle vainajan perhesuhteista ja selvitä, ketkä ovat perintökaaren mukaisia perillisiä. Kuolinpesän on sen jälkeen suoritettava perunkirjoitus ja tarvittaessa perinnönjako. Uuden testamentin kirjoittamiseen tarkoitettu malli ei korvaa jo tapahtuneen kuolemantapauksen asiakirjoja.
- Naimisissa ja yhteiset lapset: Eloonjäänyt puoliso perii normaalisti ennen yhteisiä lapsia, jotka saavat oikeutensa pääsääntöisesti toissijaisena perintönä.
- Naimisissa ja aiemman suhteen lapsia: Näillä lapsilla on normaalisti oikeus saada perintönsä heti; lue lisää syventävästä artikkelista koskien aiemman suhteen lapsia ja toissijaista perintöä.
- Avopuolisot: Avopuolisot eivät peri toisiaan automaattisesti. Osituskysymys on erillinen; katso opas eloonjääneestä avopuolisosta ja kuolinpesästä.
Jos kaksi henkilöä haluaa suunnitella tulevia testamenttimääräyksiään, yhteinen tai keskinäinen testamenttimalli voi olla vaihtoehto, mutta se on mukautettava perhetilanteeseen ja allekirjoitettava voimassa olevien muotovaatimusten mukaisesti.
Lähde
Artikkelin asiakirjapohjat
Lue lisää aiheesta
Testamentti – oppaat, säännöt & asiakirjamallitTestamentti Ruotsissa – muotovaatimukset, lakiosa ja perintösäännöt 2026
Faktantarkistettu opas testamentista Ruotsin lain mukaan: muotovaatimukset, testamentin todistajat, lakiosa, erityislapsi, aviopuoliso ja avopuolis...
Testamentti – oppaat, säännöt & asiakirjamallitTestamentti ja avio-oikeuden ulkopuoliset lapset – lakiosa, eloonjäänyt puoliso ja toissijainen perillinen
Opas testamenttiin, jossa on erillislapsia: suora perintöoikeus, lakiosa, eloonjääneen puolison suoja, luopuminen 3 luvun 9 §:n mukaisesti sekä kuu...
Avopuolisoiden sopimus – oppaat, säännöt & asiakirjamallitOnko eloonjäänyt avopuoliso kuolinpesän osakas? Ositus, perintö ja perukirja
Milloin avoliitossa elänyt leski on kuolinpesän osakas? Opas ositusoikeuteen, perunkirjoitukseen, kahteen perushintaiseen summaan, testamenttiin se...




