Avopuolisoiden sopimus – oppaat, säännöt & asiakirjamallit

Milloin avoliittosopimusta tarvitaan? 8 tilannetta, joissa sopimus voi olla tärkeä

Milloin avoliittosopimusta tarvitaan? Kahdeksan konkreettista tilannetta: asunnon osto, erisuuruiset käsirahat, osituksen poissulkeminen, kuolemantapaukset sekä tilanteet, joissa velkakirja tai testamentti on tarpeen sen sijaan.
Julkaistu Emil Sunnerberg
Milloin avoliittosopimusta tarvitaan? 8 tilannetta, joissa sopimus voi olla tärkeä

Faktatiedot tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Avoliittolaki (2003:376)

Avoehtoa ei tarvita kaikille avoliitoissa eläville. Se on tarpeen ennen kaikkea silloin, kun avoliittolain mukainen tavanomainen omaisuuden ositus ei vastaa sitä, miten haluatte kohdeltavan yhteistä asuntoa tai irtaimistoa.

Lähtökohta: Yhteinen asunto ja irtaimisto, jotka on hankittu yhteistä käyttöä varten, voivat olla avoliitto-omaisuutta. Jos ositusta vaaditaan, nettovarallisuus jaetaan pääsääntöisesti tasan velkojen vähentämisen jälkeen, riippumatta siitä, kuka on rahoittanut eniten.

1. Ostatte asunnon yhdessä, mutta maksatte eri summat

Tämä on yksi yleisimmistä tilanteista. Jos asunto ostetaan yhteistä käyttöä varten, avoliittolain ositussäännöt voivat tulla ajankohtaisiksi, vaikka toinen olisi maksanut huomattavasti suuremman käsirahan.

Avoehto on kuitenkin vain osa ratkaisua. Teidän tulee myös tarkistaa todelliset omistusosuutenne ja se, onko suurempi panos lahja, suurempi omistusosuus vai laina toiselle avopuolisolle. Lainatapauksessa velkakirja voi olla tarpeen.

2. Toinen henkilö ostaa asunnon, mutta molemmat muuttavat siihen

Se, että vain toinen avopuoliso on merkitty ostajaksi, ei automaattisesti tarkoita, että asunto jää avoliittolain ulkopuolelle. Jos asunto hankitaan parin yhteiseksi kodiksi, se voi olla avoliitto-omaisuutta.

Jos tarkoituksena on, että asunto ei sisälly tulevaan ositukseen, avoehto voi siksi olla keskeinen.

3. Muutatte yhteen asuntoon, joka oli jo toisen omistuksessa

Asunto, joka oli jo omistuksessa eikä sitä hankittu yhteistä avoliittoa varten, ei yleensä ole avoliitto-omaisuutta vain siksi, että toinen muuttaa myöhemmin sisään. Avoehto voi siksi olla vähemmän tärkeä juuri kyseisen asunnon ositusstatuksen kannalta.

Muita kysymyksiä voi kuitenkin silti ilmetä, kuten remonttien rahoittaminen, avopuolisoiden väliset lainat tai 22 §:n mukainen erityinen oikeus lunastaa vuokra- tai omistusasunto.

4. Haluatte, ettei avoliitto-ositusta tapahdu

Avoliittolain 9 § antaa avopuolisoille ja tuleville avopuolisoille oikeuden sopia, ettei ositusta tapahdu. Tämä voi olla tarkoituksenmukaista, kun molemmat haluavat säilyttää oman avoliitto-omaisuutensa lainmukaisen arvonjaon sijaan.

5. Haluatte jättää vain tietyn asunnon tai omaisuuden osituksen ulkopuolelle

Teidän ei tarvitse sopia koko osituksen poistamisesta. Laki sallii tietyn omaisuuden jättämisen ulkopuolelle. Olkaa kuvauksessa tarkkoja, jotta voidaan tunnistaa, mitä asuntoa tai irtaimistoa sopimus koskee.

6. Jollakulla on yritys, säästöjä tai muuta suurta omaisuutta

Tässä tapauksessa avoehtoa ei useinkaan tarvita itse omaisuuden osalta, sillä osakkeet, pankkivarat, yritykset ja monet muut varat eivät ole avoliitto-omaisuutta. Avoliittolaki koskee pääasiassa yhteisessä käytössä olevaa asuntoa ja irtaimistoa.

On siis virheellistä olettaa, että avopuolisot tarvitsisivat avoehdon ”suojellakseen kaikkea omaisuuttaan” samalla tavalla kuin aviopuolisot voivat käyttää avioehtoa avio-oikeuden alaisen omaisuuden kohdalla.

7. Haluatte suojata toisianne kuolemantapauksessa

Avoehto ei ratkaise perintökysymyksiä. Avopuolisoilla ei ole automaattista perintöoikeutta toisiinsa. Kuolemantapauksessa eloonjäänyt avopuoliso voi vaatia avoliitto-omaisuuden ositusta, mutta perintö säädellään erikseen.

Jos haluatte, että eloonjäänyt perii, tarvitsette yleensä testamentin. Jos perillisiä on, lakiosaa koskevat säännöt on otettava huomioon.

8. Haluatte vähentää tulevien todiste- ja ositusriitojen riskiä

Selkeä sopimus voi vähentää epävarmuutta siitä, tuleeko ositusta tapahtua ja mikä omaisuus jätetään ulkopuolelle. Asiakirjaa ei kuitenkaan tule kuormittaa muotoiluilla, jotka koskevat asioita, joita avoehto ei varsinaisesti sääntele.

Milloin avoehto ei riitä?

  • Eriävä rahoitus: tarkista omistusosuudet ja harkitse velkakirjaa.
  • Perintö: käytä testamenttia.
  • Yhteisomistus: yhteisomistussopimus voi säännellä käytännön omistuskysymyksiä.
  • Pankkilaina: vastuu pankkiin määräytyy lainasopimuksen, ei avoehdon mukaan.
  • Pian tapahtuva ero: avoliittolaissa on erityisiä sääntöjä tulevaa ositusta koskevista esisopimuksista.

Muotovaatimukset ovat yksinkertaisia – sisältö on vaikea osuus

Avoehdon on oltava kirjallinen ja molempien allekirjoittama. Laissa ei ole vaatimusta todistajista tai rekisteröinnistä. Kohtuuton ehto voidaan kuitenkin sovitella tai jättää huomiotta osituksessa.

Esimerkki: eriävät käsirahat

Oletetaan, että kaksi avopuolisoa ostavat asunnon yhteistä käyttöä varten ja omistavat siitä puolet kumpikin, mutta A maksaa 600 000 kr käsirahaa ja B 200 000 kr. Avoehto, joka jättää asunnon osituksen ulkopuolelle, voi estää avoliittolain mukaisen nettovarallisuuden tasanjaon, mutta se ei automaattisesti luo 200 000 kr saatavaa tai muuta omistusosuuksia. Taloudellinen rakenne on dokumentoitava erikseen.

Kolme erotettavaa kysymystä: 1) Kuka omistaa asunnon? 2) Kuka on velkaa kenelle? 3) Tuleeko asunto sisällyttää avoliitto-ositukseen? Avoehto vastaa pääasiassa kolmanteen kysymykseen.

Katso myös 20 yleistä kysymystä avoehdoista ja pääopas Avoehto – mitä se tarkoittaa?.

Tarvitseeko teidän sopia koko osituksen tai sen osien poissulkemisesta?
Mallikaupan Avoehtomalli – Word/PDF maksaa 49 kr. Muokkaa se asuntoanne vastaavaksi ja yhdistä muihin asiakirjoihin, kun omistus, lainat tai perintö on myös tarpeen säännellä.

Mikä avoehtomalli sopii tilanteeseenne?

Yleinen haku avoehtomalli ei välttämättä aina johda erikoistuneeseen omistusasuntomalliin. Lähtekää liikkeelle siitä, mitä omaisuutta ja sopimusta todella haluatte dokumentoida:

Muotovaatimukset: avoliittolain 9 §:n mukaan avoehdon on oltava kirjallinen ja molempien avopuolisoiden allekirjoittama. Avoehto ei ole sama asiakirja kuin ositussopimus eron yhteydessä. Se ei myöskään ole takuu siitä, ettei avopuolisolla voisi tietyissä erityisolosuhteissa olla oikeutta lunastaa yhteistä asuntoa.

Lähde

Avoliittolaki (2003:376), erityisesti 3–10 ja 13–22 §

Artikkelin asiakirjapohjat

Lue lisää aiheesta

Takaisin blogiin
Customers rate us 4.6/5 based on 10261 reviews.