AI-deepfake & AI-vaikuttaja – läpinäkyvyysmerkintä EU:n tekoälyasetuksen artiklan 50 mukaisesti | Word/PDF/Excel

Julkaisetteko tekoälyvaikuttajia, realistisia tekoälyvideoita, synteettisiä ääniä tai tekoälyllä manipuloituja kuvia? 2. elokuuta 2026 alkaen EU:n tekoälyasetuksen (EU) 2024/1689 artiklan 50 mukaiset läpinäkyvyyssäännöt koskevat tiettyjä tekoälyjärjestelmiä ja -sisältöjä. Tämä erikoistunut dokumenttipakkaus auttaa yrityksiä, markkinointitoimistoja, sisällöntuottajia ja verkkokauppoja arvioimaan, onko kyseessä konkreettinen deepfake, laatimaan oikean tiedotteen, tekemään julkaisupäätöksen ja tallentamaan tarkistushistorian.

Lyhyt vastaus: Artiklan 3.60 mukaisesti kaikki tekoälykuvat eivät ole deepfakeja. Kyse on tekoälyn luomasta tai tekoälyllä manipuloimasta kuvasta, äänestä tai videosta, joka muistuttaa olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja, yksiköitä tai tapahtumia ja voi virheellisesti vaikuttaa aidolta. Ammattikäyttäjän, joka julkaisee deepfake-sisältöä, on ehkä annettava selkeä tiedote artiklan 50.4–50.5 mukaisesti viimeistään ensimmäisessä altistumistilanteessa. Pakkaus sisältää tarkastettavia dokumentteja, ei automaattista oikeudellista luokittelua.

Miksi erillistä mallia tekoälydeepfakeille tarvittiin vuonna 2026?

Yleiset tekoälykäytäntöasiakirjat kuvaavat usein, mitä organisaatiolla on lupa tehdä tekoälyllä. Artikla 50 tarkoittaa kuitenkin konkreettista arviointia jokaisessa asianomaisessa julkaisussa: mitä on luotu, kuka on vastuussa, voidaaneko materiaalia mieltää aidoksi, mitä tiedotetta tarvitaan ja onko yleisö todella nähnyt sen? Nämä ovat kysymykset, joiden ympärille tuotteen viisi työasiakirjaa on rakennettu.

Kolme esimerkkiä: (1) Yritys julkaisee elokuvan, jossa on realistinen tekoälyllä luotu uudelleenluonti todellisesta tapahtumasta. Arvioi, onko se deepfake ja miten tiedote tulee näkyviin ensimmäisessä altistumistilanteessa. (2) Mainostoimisto tuottaa synteettisen vaikuttajan, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä. Dokumentoi todellinen samankaltaisuus, oikeudet, mainosmerkinnän ja merkintäpäätöksen. (3) Selkeästi fiktiivinen mainoselokuva sisältää tekoälyn luomia erikoistehosteita. Arvioi, onko kyseessä lakiymmärryksen mukainen deepfake ja tuoko taiteellinen poikkeus rajoitetun tiedotteen muodon. Älä tee yleistä automaattista arviota.

Täydellinen tiedostoluettelo

Excel: 9 välilehteä tarkistukseen ja jäljitettävyyteen

ALO · Sisältö · Arviointi · Merkintä · Julkaisut · Tarkistukset · Poikkeamat · Yleiskatsaus · LUO MINUT. Yritys voi pitää omaa tekoälytuotantorekisteriään, jossa on versio-ID, käytetty tekoälyratkaisu, julkaisija, deepfake-arvio ja valitut merkintätekstit. Jokaiselle todelliselle julkaisukanavalle tulee erillinen rivi. Mobiili-, saavutettavuus- ja uudelleenjako-testit voidaan tarkistaa ja dokumentoida todisteviitteillä.

Excel-yleiskatsaus laskee rekisteröidyn sisällön, arvioinnit, merkinnät, julkaisut, suoritetut tarkistukset, avoimet poikkeamat ja estetyt päätökset. Kaavat perustuvat omiin tietoihisi eivätkä koskaan anna automaattista vihreää oikeudellista hyväksyntää. Tarkistus- ja poikkeamavälilehtien päivämääräsarakkeet laskevat kalenteripäiviä kahden todellisen päivämäärän välillä. 3. ja 7. marraskuuta tehdyissä testeissä saatiin neljä päivää. Asiakkaalle toimitettu tiedosto on tyhjä testitiedoista eikä sisällä makroja tai ulkoisia dataliittymiä.

Näin artikla 50 toimii – seitsemän tärkeää eroa

1. Voimassa 2. elokuuta 2026 alkaen. EU-komissio selventää, että artiklan 50 läpinäkyvyysvelvoitteet alkoivat soveltua tähän päivämäärään. Joillekin jo markkinoituja tekoälyjärjestelmiä koskee rajoitettu siirtymäaika tarjoajan luettavissa olevan merkinnän osalta artiklan 50.2 mukaisesti 2. joulukuuta 2026 asti. Tämä ei tarkoita, että jokaisen julkaisijan voi lykätä artiklan 50.4 mukaista deepfake-tiedotettaan. Komission UKK.

2. Kaikki tekoälyn luomat kuvat eivät ole deepfakeja. Artikla 3.60 edellyttää erityistä sekaantumisriskiä aidon materiaalin kanssa, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, paikkaa, tapahtumaa tai muuta määriteltyä kohdetta. Todellista kontekstia ja yleisöä on arvioitava. Pelkkä generatiivisen tekoälyn käyttö ei riitä tähän luokitteluun.

3. Yrityksillä ja yksityishenkilöillä voi olla eri roolit. Artikla 3.4 määrittelee käyttäjän (deployer) ja poistaa henkilökohtaisen, ei-ammattimaisen käytön sen piiristä. Yritys, toimisto tai sisällöntuottaja, joka käyttää tekoälyjärjestelmää ammattimaisesti, voi kuitenkin olla käyttäjä. Sitä, kuka on tarjoaja (provider), käyttäjä (deployer) ja vastuullinen julkaisija, ei tule arvailla.

4. Luettava merkintä ei ole sama asia kuin näkyvä tiedote. Joisten generatiivisten tekoälyjärjestelmien tarjoajille sovelletaan teknistä merkintävelvoitetta artiklan 50.2 mukaisesti. Henkilö, joka käyttää järjestelmää ammattimaisesti deepfaken julkaisemiseen, voi olla erillisen velvoitteen piirissä selittää selkeästi tekoälyn luoman/manipuloidun sisällön artiklan 50.4 mukaisesti. Tarjoajan piilotetut metatiedot eivät aina riitä julkaisijalle.

5. Ensimmäinen altistuminen ja saavutettavuus. Artiklan 50.5 mukaisesti olennaisen tiedon on oltava selkeää ja erotettavissa viimeistään silloin, kun henkilö kohtaa sisällön ensimmäisen kerran. Kuvan/videon sijoittelua, tekstitystä, ääntä ja mobiilikäyttöliittymää on siten tarkistettava. Uudelleenjako ja esikatselu voivat muuttaa sen, miten merkintä näkyy.

6. Luovat tai fiktiiviset teokset eivät ole automaattisesti vapautettuja kaikesta tiedottamisvelvoitteesta. Artikla 50.4 sisältää erityissäännön ilmeisesti taiteellisille, luoville, satiirisille, fiktiivisille tai vastaaville teoksille. Se voi rajoittaa tiedotteen muotoa niin, ettei se häiritse kokemusta, mutta se ei ole yleinen vapautus läpinäkyvyydestä. Arvioinnin on dokumentoitava.

7. Tekoälyn luomalla tekstillä on eri sääntö. Artikla 50.4 sisältää myös erityisluvauksen tekoälyn luomalle tekstille, jota julkaistaan yleisen kiinnostuksen kohteisiin liittyvien kysymysten tiedottamiseksi, poikkeuksena, kun olennaista inhimillistä tarkistusta/toimituksellista valvontaa ja toimituksellista vastuuta on olemassa. Tätä tekstipoikkeusta ei voida soveltaa automaattisesti realistiseen deepfake-videoon.

Valmiit mutta muokattavat esimerkit tekoälytiedotteista

Esimerkit on tarkoitettu lähtökohdaksi, ja niitä tulee valita vain, jos ne kuvaavat todellista sisältöä oikein.

• Tekoälyn luoma realistinen kuva: ”Tekoälyn luoma kuva. Aihe ei ole aito valokuva.”
• Manipuloitu valokuva: ”Tekoälyllä manipuloitu kuva. Valokuvan osia on muutettu tekoälyllä.”
• Uudelleenluotu video: ”Tämä videomateriaali on tekoälyn luomaa eikä esitä tapahtuman aitoa tallennetta.”
• Synteettinen ääni: ”Leikkeen ääni on tekoälyn luomaa eikä aito tallenne.”

Valitse sanat, jotka todella sopivat; erota kokonaan luotu osittain manipuloidusta ja vältä väitteitä henkilöiden identiteetistä ilman tarkistusta. EU:n tekoälymerkintäkuvakkeet voidaan käyttää vapaaehtoisesti, mutta ne eivät ole pakollisia eivätkä itsessään muodosta oletusta oikeudellisesta noudattamisesta. Kuvakkeet eivät sisälly tähän pakkauspakettiin kopioituina kolmannen osapuolen tiedostoina.

Työnkulku – kuusi vaihetta ennen julkaisua

1. Tunnista tekoälytuotanto. Kerää tietoa todellisesta tiedostoversiosta, tekoälyjärjestelmästä, tekijän roolista ja suunnitellusta julkaisukanavasta.
2. Tee deepfake-arvio. Täytä asiakirja 01 artiklan 3.60 ja 50.4 mukaisilla vaatimuksilla, mukaan lukien se, onko sisältö ammattimaista ja realistista.
3. Määritä tiedote. Käytä asiakirjaa 02 ja valitse näkyvä tai kuultava merkintä, joka kuvaa sisältöä oikein. Testaa ensimmäistä altistumistilannetta.
4. Tarkista mainos ja oikeudet. Tekoälyvaikuttajan tai mainoksen kohdalla täytä asiakirja 03 ja arvioi myös mainosmerkintää, henkilökohtaisia oikeuksia ja GDPR:ää erikseen.
5. Arvioi poikkeukset ja tee päätös. Käytä asiakirjaa 04, kun selkeä fiktiivisyys/taiteellisuus on olennaista, ja asiakirjaa 05 lopulliseen julkaisupäätökseen. Estä epävarmat tapaukset.
6. Tallenna todistettavaa näyttöä. Lisää Exceliin todellisia kuvakaappauksia, kanavien URL-osoitteita ja tarkistustuloksia. Jos merkintä on puutteellinen, dokumentoi toimenpide ja julkaise tarvittaessa korjattu versio.

Usein kysyttyä tekoälyvaikuttajista, deepfakeista ja artiklasta 50

Onko kaikkien tekoälyn luomien mainosten merkittävä deepfakeiksi?

Ei, ei pelkästään siksi, että tekoälyä on käytetty. Deepfake-arviointi vaatii arvioinnin artiklan 3.60 mukaisesti. Muut säännöt mainosmerkinnästä, alustatietosta tai harhaanjohtavasta markkinoinnista voivat silti silti soveltua.

Sovelletaanko säännöt Instagramin, TikTokin ja YouTuben tekoälyvaikuttajiin?

Ne voivat olla olennaisia, kun ammattikäyttäjä julkaisee tekoälymateriaalia, joka täyttää deepfaken määritelmän. Alustoilla voi olla omia lisämerkintävaatimuksiaan. Ei ole oikeaa väittää, että kaikki virtuaaliset vaikuttajat täyttävät automaattisesti artiklan 3.60.

Tarvitaanko merkintää, jos videolla on jo piilotetut tekoälymetatiedot?

Olennaisen deepfaken kohdalla käyttäjän (deployer) sääntö edellyttää ihmisille selkeää tiedotetta. Tarjoajan luettava merkintä artiklan 50.2 mukaisesti ei välttämättä riitä artiklan 50.4–50.5 vaatimuksiin.

Rikoiko EU:n virallinen tekoälykuvake?

Ei automaattisesti. Kuvake on vapaaehtoinen tuki, ja tiedotteen on silti oltava sopiva, selkeä ja oikeassa kontekstissa ensimmäisessä altistumistilanteessa. Komissio toteaa, ettei kuvake itsessään todista noudattamista.

Onko selkeästi fiktiivinen mainos poikkeuksessa?

Ilmeisesti taiteellinen, luova, satiirinen tai fiktiivinen esitys voi tuoda rajoitetun tiedotteen muodon. Yleistä vapautusta tiedottamisvelvoitteesta ei seuraa automaattisesti. Asiakirja 04 auttaa perustelemaan syyt.

Onko verkkosivuston tekoälyn luoman tekstin merkittävä?

Artikla 50.4 sisältää erityissäännön tekoälyn luomalle tekstille yleisen kiinnostuksen kohteisiin liittyen sekä tiettyjä poikkeuksia inhimillisen tarkistuksen ja toimituksellisen vastuun kohdalla. Sääntöä ei voida yleistää jokaiseen tuotekuvaustekstiin tai suoraan siirtää deepfake-kuviin ja -videoihin.

Minkä vastuun toimistolla on verrattuna tekoälyjärjestelmän kehittäjään?

Tarjoaja (provider) ja käyttäjä (deployer) ovat eri rooleja tekoälyasetuksen mukaisesti. Toimisto voi olla käyttäjä, kun se käyttää tekoälyjärjestelmää omalla tai asiakkaan vastuulla, kun taas järjestelmän kehittäjä ja tarjoaja voi olla tarjoaja. Tämä on arvioitava todellisten suhteiden perusteella.

Onko tämä viranomaisen sertifioima AI Act -malli?

Ei. Pakkaus sisältää tarkastettavia työasiakirjoja ja oikeudellisia viitteitä. Se ei anna virallista tekoälysertifikaattia, automaattista hyväksyntää tai takuuta siitä, että GDPR:ää, markkinointilakia tai tekoälyasetusta noudatetaan.

Ovatko kirjeet englanniksi ja PDF-tiedostot täytettävissä?

Viisi työasiakirjaa ja yksi opas ovat ruotsinkielisiä. Erillinen englanninkielinen käyttäjäopas kuvaa niiden käyttöä. PDF-tiedostot ovat hakukelpoisia/tulostettavissa, mutta eivät interaktiivisia täytettäviä lomakkeita; Word-tiedostot ovat muokattavissa.

Aiheeseen liittyvät tuotteet laajempaan tekoälytyöhön

Kattavaan yrityksen ohjeistukseen on tekoälykäytäntö yrityksille. Koko organisaation tekoälyn käytön hallintaan on tekoälyhallintopaketti. Ulkopuolisten sisällöntuottajien kanssa tehtävissä tehtäviin sopii myös UGC Creator -sopimus. Ne täyttävät muita tarpeita kuin erillinen deepfake-arviointi ja dokumentoitu merkintä jokaisessa todellisessa julkaisussa.

Viralliset oikeuslähteet ja tarkistustilanne

EU AI Act – artikla 50 · EU AI Act – artikla 3 ja deepfaken määritelmä · EU-komission heinäkuun 2026 ohjeet · EU-komission artiklan 50 UKK · EU:n vapaaehtoiset merkintäkuvakkeet.

Versio 1.0 · Alue EU/Ruotsi · Tekoälyavusteinen oikeudellisten lähteiden tarkistus 2026-11-07. Ulkopuolista riippumatonta lakimiestarkistusta, viranomaisen sertifiointia tai takuuta noudattamisesta ei ole tehty. Tarkista soveltuva EU-oikeuden versio, sopimukset ja julkaisukonteksti ennen käyttöä. Toimitus tapahtuu digitaalisena ZIP-pakettina vasta mahdollisen myöhemmän julkaisun ja erillisen yhdistämisen digitaaliseen toimitussovellukseen; tuote luodaan luonnokseksi (DRAFT).