Työntekijöiden salassapitosopimus – mistä työnantaja saa sopia?

Mallbutiken · Faktat tarkistettu 30. syyskuuta 2026 · Noin 9 minuutin lukeminen

Salassapitosopimus voi selkeyttää sitä, mitä tietoja työntekijän on suojeltava, miten niitä saa käyttää ja mitä työsuhteen päättyessä pätee. Sopimuksella ei kuitenkaan tulisi yrittää muuttaa kaikkea työntekijän kohtaamaa tietoa työnantajan liikesalaisuudeksi. Ruotsin laki erottaa toisistaan muun muassa liikesalaisuudet ja työntekijän tavanomaisen osaamisen ja taidot.

Mikä lasketaan liikesalaisuudeksi?

Ruotsin liikesalaisuuslaki (2018:558) määrittelee liikesalaisuuden useiden edellytysten perusteella. Tiedon on muun muassa liityttävä elinkeinonharjoittajan tai tutkimuslaitoksen liiketoimintaan, se ei saa olla yleisesti tunnettua tai helposti saatavilla piirissä, jolla on pääsy tällaiseen tietoon, sen on oltava kohtuullisten suojaustoimenpiteiden alainen ja sen paljastumisen on oltava omiaan aiheuttamaan kilpailuhaittaa.

Tämä tarkoittaa, ettei ”luottamuksellinen”-otsikko yksinään luo liikesalaisuutta. Yrityksen on myös tosiasiallisesti käsiteltävä tietoa tavalla, joka osoittaa, että se on pidettävä salassa.

Esimerkkejä tiedosta, joka voi olla suojeltavaa

• Ei-julkinen hinnoittelu ja marginaalirakenne.
• Asiakas- ja toimittajatiedot, jotka eivät ole yleisesti saatavilla.
• Lähdekoodi, tekniset ratkaisut ja turvallisuustiedot.
• Tuotesuunnitelmat, tutkimustulokset ja julkaisusuunnitelmat.
• Sisäiset laskelmat, strategiat ja neuvotteluasetelmat.

Se, onko kyseessä todellinen liikesalaisuus, ratkeaa yksittäistapauksen olosuhteiden perusteella.

Mitä työntekijän salassapitosopimuksen tulisi sisältää?

On usein parempi kuvata luokkia ja käytännön käsittelysääntöjä kuin kirjoittaa, että ”kaikki työnantajaa koskeva tieto on salaista”. Liian laajat lausekkeet vaikeuttavat ymmärtämistä ja soveltamista.

Mikä ei kuulu automaattisesti salassapidon piiriin?

Liikesalaisuuslaki toteaa nimenomaisesti, että työntekijän tavanomaisessa ammatinharjoittamisessa hankitut kokemukset ja taidot eivät ole liikesalaisuuksia. Työntekijä ottaa siis yleisen osaamisensa mukaansa työsuhteen päättyessä.

Myöskään tieto jostakin, mikä muodostaa rikoksen tai muun vakavan epäkohdan, ei ole lain tarkoittama liikesalaisuus. Tämän lisäksi raportointia, tiedottajansuojaa ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevat erityissäännöt voivat tulla sovellettaviksi.

Päteekö salassapito työsuhteen päättymisen jälkeen?

Salassapidon jatkumisesta työsuhteen jälkeen voidaan sopia, mutta muotoilun on liityttävä legitiimisti suojeltavaan tietoon ja sitä on arvioitava yhdessä lain säännösten kanssa. Liikesalaisuuslaissa on lisäksi erityisiä säännöksiä työntekijän vastuusta työsuhteen päätyttyä.

Vältä salassapitolausekkeen käyttämistä peiteltynä kilpailukieltosopimuksena. Jos tarkoituksena on todellisuudessa estää entistä työntekijää työskentelemästä kilpailijalla, ottamasta yhteyttä asiakkaisiin tai rekrytoimasta kollegoita, kyseessä on muita rajoituksia, joita tulee analysoida ja säännellä erikseen.

Sopimuslain 36 § voi tulla kyseeseen kohtuuttomien sopimusehtojen yhteydessä. Pitkälle menevien lausekkeiden on siksi oltava oikeasuhtaisia ja sovitettuja roolin, tiedon ja liiketoiminnan tarpeiden mukaan.

Salassapitoa ei saa käyttää suojatun raportoinnin estämiseen

Salassapitosopimuksen tulisi sisältää selkeät poikkeukset raportoinnille ja tietojen luovuttamiselle, jotka johtuvat laista tai viranomaispäätöksestä. Väärinkäytösten ilmoittamista koskeva laki antaa tietyin edellytyksin suojaa henkilöille, jotka ilmoittavat tietoja epäkohdista.

Jos työnantajalla on vähintään 50 työntekijää, sisäisten raportointikanavien ylläpitovelvollisuus voi tulla kyseeseen. Lue opas väärinkäytösten ilmoittamista koskevasta käytännöstä ja raportointimenettelyistä.

Salassapito ei ole sama asia kuin immateriaalioikeuksien omistus

Se, että työntekijän on pidettävä tieto salassa, ei vastaa automaattisesti siihen, kuka omistaa tekijänoikeuden, ohjelmakoodin, designin, keksinnöt tai muun tuloksen. Jos oikeuskysymys on tärkeä, työsopimusten ja relevanttien IP-ehtojen tulisi säännellä sitä erikseen sovellettavan lain ja työehtosopimusten mukaisesti.

Tämä on erityisen tärkeää, kun työntekijät tuottavat koodia, materiaalia tai muuta kaupallista omaisuutta, joka lisensoidaan edelleen asiakkaille.

AI-palvelut ja salassapito

Modernin salassapito-ohjeistuksen tulisi määritellä, miten luottamuksellista tietoa saa käyttää generatiivisissa AI-palveluissa. Työkalulla voi olla erilaisia ehtoja kuluttaja- ja yritystileille, lokitiedoille, mallin kouluttamiselle ja datan tallennukselle. Yleinen kielto kaikille AI-työkaluille ei aina ole tarkoituksenmukainen; hyväksyttyjen työkalujen lista ja tiedon luokittelu voivat olla käytännöllisempiä.

Katso, mitä yrityksen AI-ohjeistuksen tulisi sisältää.

Offboarding: kun salassapito muuttuu käytännöksi

• Sulje tai muuta käyttöoikeuksia viimeisenä työpäivänä.
• Palauta tietokoneet, avaimet, kulkukortit ja tallennusvälineet.
• Tarkista yksityiset kopiot ja hyväksytyt BYOD-laitteet sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
• Ota takaisin asiakirjat ja fyysinen tieto.
• Muistuta jäljellä olevista salassapitovelvollisuuksista.
• Dokumentoi, mitkä asiakas- ja järjestelmäoikeudet on päätetty.
• Siirrä työaineisto ja salasanahallinta turvallisella tavalla.

Offboardingin tulisi olla koordinoitua HR:n, esimiehen ja IT:n välillä. Hyvä salassapitolauseke ei korvaa avoimia tilejä tai huonoa käyttöoikeuksien hallintaa.

Tarvitsetteko selkeän salassapidon ja offboardingin?

Mallbutikenin salassapitopaketti työntekijöille sisältää asiakirjat salassapitoon, immateriaalioikeuksiin, valinnaisiin rajoituslausekkeisiin ja offboardingiin. Toimitetaan Word/PDF-muodossa. Hinta kaupassa: 99 kruunua.

Katso työntekijöiden salassapitopaketti

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Voiko työnantaja kutsua kaikkea tietoa liikesalaisuudeksi?

Ei, sopimuksen otsikko ei muuta lain määritelmää. Tieto on arvioitava sen tosiasiallisten ominaisuuksien ja suojauksen perusteella.

Onko salassapitosopimus sama asia kuin kilpailukieltosopimus?

Ei. Salassapito rajoittaa tietyn tiedon käyttöä ja paljastamista. Kilpailukieltosopimus sen sijaan rajoittaa mahdollisuutta kilpailla, ja se on arvioitava erikseen.

Voiko salassapito estää työntekijää ilmoittamasta väärinkäytöksistä?

Sopimuslauseke ei voi kumota sovellettavaa suojelulainsäädäntöä. Arvioi konkreettista raportointia väärinkäytösten ilmoittamista koskevan lain ja muun relevantin sääntelyn mukaisesti.