Kontrolltase K2- ja K3-säännöksissä – mitä eroa niillä on?

Faktantarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Ruotsin laki

Kontrollitaseesta säädetään ensisijaisesti osakeyhtiölain (aktiebolagslagen) 25 luvussa ja soveltuvassa tilinpäätöslainsäädännössä. K2- tai K3-säännöstöt vaikuttavat kuitenkin kirjanpidolliseen lähtökohtaan. Kirjanpitolautakunta (Bokföringsnämnden) on lisäksi nimenomaisesti lausunut siitä, miten K-säännöstöjä saa käyttää kontrollitasetta laadittaessa.

K2 ja K3 eivät korvaa kontrollitaseen sääntöjä

Tämän artikkelin aiemmassa versiossa kontrollitasetta kuvattiin asiana, jota K2- tai K3-yhtiöt voisivat käyttää ennen tilinpäätöstä, tilintarkastusta tai ulkoista raportointia. Se oli väärä lähtökohta.

Lakisääteinen kontrollitase tulee ajankohtaiseksi, kun osakeyhtiölain 25 luvun 13 §:n edellytykset täyttyvät. K2 ja K3 vaikuttavat siihen, miten taustalla oleva kirjanpito muodostetaan, mutta itse velvollisuus laatia kontrollitase perustuu osakeyhtiölakiin.

Kirjanpitolautakunnan ohjeistus K2:n ja K3:n käytöstä kontrollitaseessa

Kirjanpitolautakunta (BFN) nimeää neljä tärkeää lähtökohtaa muille kuin rahoituslaitoksille:

• Pienet yritykset voivat käyttää K3:a K2:n sijasta laatiessaan kontrollitasetta.
• Suuret yritykset eivät voi käyttää K2:ta kontrollitaseen laatimiseen.
• Sääntöjen sekoittaminen K2:sta ja K3:sta ei liene mahdollista.
• K2-säännöstön varovaisuusperiaate tarkoittaa BFN:n mukaan sitä, että tilinpäätöslain vaatimukset voivat täyttyä, vaikka yksittäinen K2-yksinkertaistus antaisi tietyssä tapauksessa edullisemman kuvan kuin K3.

Mitä eroja käytännössä voi olla?

K2 ja K3 eroavat toisistaan useissa kirjanpidollisissa kysymyksissä, kuten siinä, miten tietyt varat, komponentit, leasing-sopimukset, arvostukset ja tiedot käsitellään. Nämä erot voivat vaikuttaa taseeseen, josta kontrollitaseen laatiminen aloitetaan.

Samaan aikaan osakeyhtiölain 25 luvun 14 § sallii erityisiä kontrollitaseoikaisuja, kuten sen, että tietyt varat voidaan merkitä korkeampaan arvoon, jos arvostusperiaatteet ovat hyvän kirjanpitotavan mukaisia, ja että varat saa kirjata nettomyyntiarvoon. Siksi on tärkeää erottaa toisistaan:

1. mikä kirjanpitosäännöstö yhtiöllä on lähtökohtana, ja
2. mitä erityisiä kontrollitaseoikaisuja osakeyhtiölaki sen jälkeen sallii.

Lue lisää aiheesta Kontrollitase – varojen ja velkojen arvostaminen.

Mikä on tärkeää tietää vuonna 2026?

Kirjanpitolautakunnan vuonna 2025 päätetyt uudistetut K2-säännöt tulevat pääosin sovellettaviksi tilikausilla, jotka alkavat 31. joulukuuta 2025 jälkeen. Tämä tarkoittaa, että useiden yritysten on vuoden 2026 aikana varmistettava, saavatko ne edelleen käyttää K2-säännöstöä ja soveltavatko ne säännöstön oikeaa versiota.

BFN on myös julkaissut kattavia kysymyksiä ja vastauksia K3-siirtymästä yrityksille, jotka eivät enää saa käyttää K2-säännöstöä. Tällaisille yrityksille kirjanpitosäännöstön valinta ei ole vain kontrollitasekysymys, vaan osa koko tilinpäätöstä ja siirtymäkauden kirjanpitoa.

Erillisesti BFN on vuoden 2026 aikana päättänyt muutoksista tilinpäätösohjeistukseen (Årsbokslut). Näillä on omat voimaantulo- ja siirtymäsäännöksensä, eikä niitä tule sekoittaa vuoden 2026 K2-muutoksiin koskien tilinpäätöstä.

Miten yhtiön tulisi valita kontrollitasetta laatiessaan?

• Määritä ensin, mitä säännöstöä yhtiö käyttää tai minkä sitä on pakko käyttää.
• Tarkista, kuuluuko yhtiö edelleen K2-säännöstön piiriin vuoden 2026 muutosten jälkeen.
• Jos pieni yritys harkitsee K3:a kontrollitasetta varten, arvioi vaikutukset kaikkiin olennaisiin eriin – ei vain yhteen yksittäiseen erään.
• Dokumentoi käytetty säännöstö ja se, miten kontrollitaseoikaisut on tehty.
• Pyydä apua kirjanpitoasiantuntijalta tai tilintarkastajalta, kun siirtymä tai arvostukset ovat monimutkaisia.

Katso myös miten kontrollitaseen aineisto ja oikaisut tulee dokumentoida.

Lähteet

• Kirjanpitolautakunta – Kontrollitase ja K-säännöstöt
• BFN – muutokset K2- ja K3-säännöstöihin vuodesta 2026 alkaen
• Osakeyhtiölaki (2005:551), 25 luku