Kontrolltase – varojen ja velkojen arvostaminen

Tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Ruotsin laki

Kontrollitase alkaa yhtiön kirjanpidosta, mutta osakeyhtiölaki sallii tietyt erityiset arvostuskorjaukset. Tämä ei tarkoita, että hallitus saisi vapaasti valita korkeimman mahdollisen markkina-arvon. Korjausten on mahduttava osakeyhtiölain 25 luvun 14 §:n puitteisiin ja oltava hyvän kirjanpitotavan mukaisia.

Perussääntö: Kontrollitase on laadittava sovellettavan tilinpäätöslainsäädännön mukaisesti. Sen jälkeen voidaan tehdä 25 luvun 14 §:ssä nimenomaisesti sallitut erityiset korjaukset, ja nämä korjaukset on esitettävä erikseen.

Lähtökohta: varsinainen kirjanpito ensin

Yhtiön juokseva kirjanpito, tilinpäätösaineisto ja sovellettava tilinpäätössäännöstö ovat lähtökohta. Kontrollitase ei siis ole erillinen ”markkina-arvotase”. Ero on siinä, että osakeyhtiölaki sallii tietyt korjaukset, jotka voivat johtaa erilaiseen pääomarakennekuvaan kuin varsinainen tase.

Mitä arvostuskorjauksia saa tehdä?

Osakeyhtiölain 25 luvun 14 §:n mukaan voidaan muun muassa:

  • varat arvostaa korkeampaan arvoon ja varaukset tai velat alhaisempaan arvoon kuin varsinaisessa kirjanpidossa, jos arvostusperiaatteet ovat hyvän kirjanpitotavan mukaisia,
  • varat arvostaa nettoarvoon,
  • tietyt valtiontuesta johtuvat velat tietyissä laillisissa olosuhteissa jättää pois.

Ei siis ole oikein sanoa yleisesti, että ”kaikki varat saa arvostaa käypään arvoon”. Jokaisella korjauksella on oltava lakiin ja kirjanpitoon perustuva tuki.

Yleiset erät käytännössä

Kiinteistöt, koneet ja kalusto

Jos varalla on dokumentoitavissa oleva korkeampi arvo kuin kirjanpidollinen arvo, korjaus voi tietyissä tapauksissa olla mahdollinen. Arviointi on tehtävä lain puitteissa ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Perusteena voi olla esimerkiksi riippumaton arvio, markkinatieto, sopimukset tai muu todennettavissa oleva tieto.

Vaihto-omaisuus

Varaston arvoa ei tule automaattisesti nostaa vain siksi, että myyntihinta on korkeampi kuin kirjanpidollinen arvo. Nettoarvoa käytettäessä on otettava huomioon myyntikustannukset ja todellinen toteutettavuus. Varaston vanhentuminen ja vauriot voivat samalla puhua alhaisemman arvon puolesta.

Myyntisaamiset

Saamiset on arvioitava sen perusteella, mitä todellisuudessa voidaan odottaa kertyvän. Epävarmoja tai riitautettuja saamisia ei voida ilman muuta merkitä täyteen nimellisarvoon. Dokumentoi siksi asiakkaan maksukyky, riitautukset ja muut olennaiset seikat.

Aineettomat hyödykkeet

Tämän artikkelin vanhempi versio antoi vaikutelman, että tavaramerkkejä, patentteja ja muita aineettomia hyödykkeitä voidaan yleisesti ”uudelleenarvostaa”, kun arvo on noussut. Niin yksinkertaista se ei ole. Aineettomien erien kirjanpito on tiukasti säänneltyä. Mahdollista korjausta on arvioitava sekä osakeyhtiölain 25 luvun 14 §:n että yhtiön soveltaman tilinpäätössäännöstön valossa.

Velat ja varaukset

Velkoja ei saa vain alentaa siksi, että yhtiö toivoo neuvottelevansa paremmat ehdot. Jos erä merkitään alhaisempaan arvoon kuin varsinaisessa kirjanpidossa, arvostukselle on oltava perusteet ja sen on oltava hyvän kirjanpitotavan mukainen.

Miten verottamattomia varauksia käsitellään?

Osakeyhtiölaissa todetaan nimenomaisesti, että verottamattomat varaukset on kontrollitaseessa jaettava omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Vanha teksti kuvasi verottamattomat varaukset ikään kuin ne olisivat kertyneitä voitonjakokelpoisia varoja. Se oli virheellistä ja on nyt poistettu.

Esimerkki: Jos yhtiöllä on verottamaton varaus, sitä ei tule kritiikittömästi laskea 100-prosenttisesti omaksi pääomaksi. Osa vastaa laskennallista veroa, ja loput vaikuttavat omaan pääomaan sovellettavan laskelman mukaisesti.

Korjaukset on esitettävä erikseen

Osakeyhtiölain 25 luvun 14 § edellyttää, että korjaukset esitetään erikseen. Siksi on suositeltavaa käyttää sarakemuotoa, joka näyttää varsinaisen kirjanpidollisen arvon, kontrollitaseen korjauksen ja arvon kontrollitaseessa sekä selkeän viittauksen perusteluihin.

Erä Varsinainen arvo Kontrollitase-korjaus Kontrollitaseen arvo Perusteet
Esimerkki: kiinteistö Kirjanpidollinen arvo + dokumentoitu korjaus Korjattu arvo Arvostusperusteet
Esimerkki: myyntisaaminen Nimellinen/kirjanpidollinen − epävarma osuus Arvioitu arvo Reskontra/riitautus

Lue lisää dokumentoinnista artikkelista Kontrollitase – perusteet, liitetiedot ja liitteet.

Yleisiä virheitä

  • Kontrollitaseen käsitteleminen vapaana markkina-arvostuksena.
  • Arvojen nostaminen ilman todennettavissa olevia perusteita.
  • K2- ja K3-sääntöjen sekoittaminen valikoiden paremman tuloksen saavuttamiseksi.
  • Verottamattomien varausten laskennallisen veron unohtaminen.
  • Kontrollitaseen korjausten erikseen esittämättä jättäminen.
  • Keskittyminen varoihin, mutta epävarmojen saamisten, varausten tai muiden negatiivisten erien huomiotta jättäminen.

Säännöstöjen erot selitetään artikkelissa Kontrollitase K2- ja K3-yhtiöissä.

Excel-pohja laskentaan
Mallbutikenin Kontrollitase-malli – ilman tilintarkastajaa maksaa 49 kruunua, ja sitä voidaan käyttää jäsenneltynä työkaluna yhtiöissä, joilla ei ole valittua tilintarkastajaa. Arvostukset on aina sovitettava kunkin yhtiön tilanteeseen.

Lähteet

Takaisin blogiin