Asiakirjamallista
Melu ja tärinä työympäristössä 2026/2027 – Riskien arviointi, altistumisrekisteri & toimenpidesuunnitelma
Tämä on kattava työympäristöpaketti työnantajille, joiden on tutkittava, arvioitava riskejä, mitattava, dokumentoitava ja vähennettävä altistumista melulle ja tärinälle. Paketti kattaa sekä melun, käsi-käsivarsitärinän että koko kehon tärinän, ja se on suunniteltu käytettäväksi käytännön osana järjestelmällistä työympäristötyötä.
Mallipaketti on säännönmukaisesti tarkastettu 5. lokakuuta 2026 erityisesti AFS 2023:10 luvun 2–3, AFS 2023:15 (tärinään liittyvät terveystarkastukset) sekä AFS 2023:1 (järjestelmällinen työympäristötyö) osalta.
Toimitus: 6 erillistä asiakirjaa sekä Word- (DOCX) että PDF-muodossa – yhteensä 12 tiedostoa ja 12 A4-sivua per formaattisarja.
Tämä sisältyy pakettiin
- Riskien arviointi – Melu & Tärinä – 2 sivua.
- Melualtistus – Mittaus & Toimenpiderekisteri – 2 sivua.
- Tärinäaltistus – A(8)-rekisteri – 2 sivua.
- Toimenpidesuunnitelma – Melu & Tärinä – 2 sivua.
- Turvallisuusohje – Melu & Tärinä – 2 sivua.
- Yksityiskohtainen käyttöopas – 2 sivua.
Melu – toiminta- ja raja-arvot
AFS 2023:10 sisältää selkeät altistumisarvot melulle. Paketti sisältää nämä suoraan malleihin merkittynä:
- Päivittäinen melualtistustaso LEX,8h: alempi toiminta-arvo 80 dB, ylempi toiminta-arvo 85 dB ja raja-arvo 85 dB.
- Suurin A-painotettu äänenpainetaso LpAFmax: ylempi toiminta-arvo 115 dB ja raja-arvo 115 dB.
- Huippuarvo LpCpeak: toiminta-arvo 135 dB ja raja-arvo 135 dB.
Toiminta-arvoihin verrattaessa työnantajan ei tule vähentää kuulonsuojainten vaimennusta. Raja-arvoihin verrattaessa kuulonsuojainten vaimennus voidaan ottaa huomioon, kun kuulonsuojaimia käytetään.
Mittaus ja altistumisen arviointi
Työnantajan tulee arvioida melualtistus ja tarvittaessa suorittaa mittauksia sen selvittämiseksi, saavutetaanko tai ylitetäänkö toiminta- tai raja-arvot.
Melurekisteri sisältää siksi kentät seuraaville tiedoille:
- työvaihe ja paikka,
- LEX,8h,
- LpAFmax,
- LpCpeak,
- mittausmenetelmä ja päivämäärä,
- luokittelu toiminta- ja raja-arvoihin nähden.
Riskien arviointi kattaa muutakin kuin desibelit
Melun riskien arvioinnissa työnantajan on otettava huomioon myös:
- taso, tyyppi ja kesto, mukaan lukien impulssimelu,
- erityisen herkät työntekijät,
- melun ja ototoksisten aineiden yhteisvaikutus,
- melun ja tärinän yhteisvaikutus,
- riski siitä, että varoitussignaalit tai muu tärkeä viestintä peittyvät,
- valmistajan tiedot ja mahdollisuus valita hiljaisempia laitteita,
- kuulotutkimusten tulokset,
- kuulonsuojainten valinta ja vaimennuskyky.
Alempi toiminta-arvo – tiedotus ja suojainten saatavuus
Kun melualtistus saavuttaa tai ylittää alemman toiminta-arvon, työnantajan on annettava kyseisille työntekijöille tietoa ja koulutusta riskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä.
Jos riskejä ei voida ehkäistä muulla tavoin, kuulonsuojainten on oltava saatavilla jo alemmasta toiminta-arvosta alkaen.
Ylempi toiminta-arvo – aktiivinen toimenpidetaso
Kun altistus saavuttaa tai ylittää jonkin ylemmistä toiminta-arvoista, työnantajan on tutkittava syy ja ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi.
Tällä tasolla tulee muun muassa:
- käyttää kuulonsuojaimia, kun riskejä ei voida ehkäistä muulla tavoin,
- asettaa kuulonsuojainten käyttöä edellyttävä varoitusmerkki,
- alueen rajaaminen ja pääsyn rajoittaminen, mikäli mahdollista,
- tarjota kuulotutkimus kyseisille työntekijöille.
Kuulotutkimus
Työnantajan on tarjottava kuulotutkimus työntekijöille, jotka altistuvat melulle, joka saavuttaa tai ylittää jonkin ylemmistä toiminta-arvoista.
Kuulotutkimus on tarjottava myös alemmasta toiminta-arvosta alkaen, kun riskien ja altistumisen arviointi osoittaa kuulovaurion riskin olevan olemassa.
Paketin melurekisteri sisältää siksi erillisen seurantaosan tarjotuille kuulotutkimuksille, työnantajan saaduille tuloksille ja päätetyille työympäristötoimenpiteille.
Jos kuulovaurio havaitaan
Jos kuulotutkimus osoittaa kuulovaurion, jonka katsotaan todennäköisesti johtuvan työn melusta, työnantajan on muun muassa päivitettävä riskien arviointi ja toimenpiteet, harkittava muuta työtä ilman jatkuvaa haitallista altistumista ja huolehdittava vastaavanlaista altistusta kokevien muiden työntekijöiden tutkimustarpeista.
Tärinä – käsi-käsivarsi ja koko keho
AFS 2023:10 määrittää seuraavat päivittäiset altistumisarvot A(8):
- Käsi- ja käsivarsitärinä: toiminta-arvo 2,5 m/s² ja raja-arvo 5,0 m/s².
- Koko kehon tärinä: toiminta-arvo 0,5 m/s² ja raja-arvo 1,1 m/s².
Paketin tärinärekisterissä on omat osansa sekä käsi-käsivarsi- että koko kehon tärinälle.
Kokonaispäiväisen A(8)-altistumisen laskeminen
Työntekijä voi käyttää useita täriseviä koneita tai ajoneuvoja saman työpäivän aikana. Altistus on siksi arvioitava jokaisen työvaiheen osalta ja yhdistettävä sitten kokonaismääräiseksi päivittäiseksi A(8)-altistukseksi.
Rekisteri sisältää kentät seuraaville tiedoille:
- kone tai työvaihe,
- tärinän tyyppi,
- tärinäarvo,
- käyttöaika päivässä,
- lähde tai mittaus,
- lopullinen A(8)-arvio työntekijää tai ryhmää kohden.
Valmistajan tiedot vai mittaus?
Tärinäaltistus voidaan tietyin edellytyksin arvioida valmistajan tietojen ja todellisen käyttöajan perusteella. Jos tiedot eivät ole edustavia tai jos epävarmuus on liian suuri, mittaus voi olla tarpeen.
Malli sisältää siksi tarkistuspisteet seuraaville:
- vastaavatko valmistajan tiedot todellista käyttöä,
- onko mittaus suoritettu tarvittaessa,
- onko altistusaika edustava,
- onko useat koneet summattu yhteen,
- onko iskut ja ajoittainen altistuminen huomioitu.
Toimenpiteet tärinän yhteydessä
Kun tärinäaltistus ylittää toiminta-arvon, tai kun riskien arviointi muuten sitä edellyttää, työnantajan on vähennettävä altistumista.
Esimerkkejä toimenpiteistä, joiden suunnittelua mallipaketti auttaa:
- vaihtoehtoiset työmenetelmät,
- alhaisemman tärinätason laitteisto,
- vaimentavat istuimet tai kahvat,
- laitteiston ja työpaikan kunnossapito,
- työpaikan järjestelyn parantaminen,
- oikean käytön koulutus,
- altistumisajan rajoittaminen ja työkierto,
- riittävät lepoajat,
- suojaus kylmyyttä ja kosteutta vastaan käsi-käsivarsialtistuksessa.
Raja-arvoja ei saa ylittää
Jos tärinän raja-arvo kuitenkin ylittyy, työnantajan on välittömästi:
- vähennettävä altistumista siten, että se jää alle raja-arvon,
- tutkittava ylittymisen syy,
- ryhdyttävä toimenpiteisiin ylittymisen toistumisen estämiseksi. -->
Sama perusperiaate pätee meluun: työntekijöitä ei saa altistaa melun raja-arvojen ylittävälle tasolle.
Terveystarkastukset käsi-käsivarsitärinän yhteydessä
AFS 2023:15 edellyttää terveystarkastuksia työntekijöille, jotka altistuvat käsi- ja käsivarsitärinälle, kun:
- altistus ylittää toiminta-arvon 2,5 m/s² A(8),
- altistuminen tapahtuu tavalla, joka antaa syytä epäillä terveydellistä riskiä, tai
- vastaava altistuminen on aiheuttanut tai antanut aihetta epäillä tärinäperäistä vammaa toisella työntekijällä.
Säädöksen mukaan tarkastus on normaalisti suoritettava ennen työntekijän työhön ryhtymistä ja sen jälkeen säännöllisesti enintään kolmen vuoden välein. Uusien tai pahenevien tärinävamman merkkien kohdalla on erityisiä aikarajoja.
Erityiset raportoitavat oireet
Turvallisuusohje muistuttaa raportoimaan muun muassa:
- puutumisen ja pistelyn,
- valkosormisuuden,
- tuntoaistin heikkenemisen,
- käsien/käsivarsien kivun,
- selkä- tai niskavaivat koko kehon tärinässä,
- tinnituksen tai muun uuden/pahenevan kuuloon vaikuttavan oireen.
Toimenpideportaat – aloita lähteestä
Erillinen toimenpidesuunnitelma priorisoi:
- meluavan/tärisevän menetelmän poistaminen tai korvaaminen,
- tekniset toimenpiteet,
- organisatoriset toimenpiteet,
- henkilökohtaiset suojavarusteet jäljellä olevalle meluriskille. -->
Kuulonsuojaimet ovat tärkeitä silloin, kun niitä tarvitaan, mutta niitä ei tule käyttää korvikkeena teknisille ja organisatorisille toimenpiteille, jotka ovat kohtuudella toteutettavissa.
Vaikutusten tarkistus toimenpiteen jälkeen
Paketti sisältää erityiset kentät ennen ja jälkeen -arvojen vertailuun ja sen dokumentointiin, onko toimenpide todella vähentänyt altistumista. Näin toimintasuunnitelmasta tulee aktiivinen työympäristötyökalu toteutettujen toimien listan sijaan.
Täydentää Työelämän terveystarkastuksia
Tämä tuote keskittyy riskien arviointiin, altistumisen arviointiin, mittaukseen ja toimenpiteisiin. Se täydentää Mallbutikenin erillistä tuotetta Työelämän terveystarkastukset 2026/2027, joka keskittyy hallintoon, rekistereihin, tilausasiakirjoihin sekä terveystarkastusten ja kelpoisuustodistusten seurantaan.
Lakisääteisesti/säädösten mukaan tarkastettu vuodelle 2026/2027
Asiakirjat on tarkastettu 5. lokakuuta 2026 perustuen muun muassa seuraaviin:
- AFS 2023:10 luku 2 – melu.
- AFS 2023:10 luku 3 – tärinä.
- AFS 2023:10 liite 2–4 – tärinän laskenta ja altistumisarvot.
- AFS 2023:15 luku 3 §§ 1–3 – tärinään liittyvät terveystarkastukset.
- AFS 2023:1 – järjestelmällinen työympäristötyö.
- Työturvallisuuslaki.
Formaatti ja toimitus
- 6 asiakirjaa.
- Yhteensä 12 tiedostoa.
- Word (DOCX) + PDF.
- 12 A4-sivua per formaattisarja.
- Digitaalinen tuote – ei fyysistä toimitusta.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Onko 85 dB aina sallittua, jos käytetään kuulonsuojaimia?
Ei. 85 dB on sekä ylempi toiminta-arvo että raja-arvo päivittäiselle melualtistukselle, mutta säännöt eroavat sen mukaan, miten toiminta- ja raja-arvoja arvioidaan. Toiminta-arvoissa ei oteta huomioon kuulonsuojainten vaimennusta.
Pitääkö melu aina mitata?
Työnantajan tulee arvioida altistuminen ja suorittaa mittauksia siinä laajuudessa kuin on tarpeen päättääkseen, saavutetaanko tai ylitetäänkö toiminta- tai raja-arvot.
Voiko valmistajan tietoja käyttää tärinän kohdalla?
Kyllä, kun tiedot ovat merkityksellisiä todellisen käytön kannalta. Muutoin mittaus tai muu parempi altistumisen arviointi voi olla tarpeen.
Pitääkö useat tärisevät koneet laskea yhteen?
Kyllä. Kokonaispäiväinen altistuminen on arvioitava, kun työntekijä käyttää useita täriseviä koneita tai ajoneuvoja.
Milloin tärinän kohdalla vaaditaan terveystarkastus?
Muun muassa silloin, kun käsi-käsivarsialtistus ylittää toiminta-arvon tai kun on erityisiä syitä epäillä tärinäperäistä terveyshaittaa.
Korvaako paketti ammattimaisen mittauksen?
Ei. Kun toiminnan omat arvioinnit eivät riitä, tulee käyttää asiantuntijamittausta tai työterveyshuoltoa.
Tärkeää
Mallit ovat yleisiä työympäristöasiakirjoja. Varsinainen arviointi on sovitettava työvaiheisiin, koneisiin, altistumismalleihin, mittausvirheisiin ja työntekijöiden edellytyksiin. Monimutkaisissa altistustilanteissa tai arvojen ollessa lähellä toiminta-/raja-arvoja tulee käyttää pätevää mittausteknistä tai työterveyshuollon apua.
