Asiakirjamallista
Palkanosaistussopimus eläkettä varten 2026/2027 – täydellinen mallipaketti
Tämä on kattava ja käytännönläheinen mallipaketti työnantajille ja työntekijöille, jotka haluavat dokumentoida palkanosaistuksen lisätyöeläkkeeksi selkeällä ja hallinnoitavalla tavalla. Paketti sisältää yksinkertaisen palkanosaistussopimuksen lisäksi työnantajan politiikan, yksilöllisen laskentaliitteen, lomakkeen muutoksia/tauotusta/lopettamista varten, työnantajan tarkistuslistan sekä yksityiskohtaisen käyttöoppaan.
Mallipaketti on juridisesti ja verotuksellisesti tarkistettu 5. lokakuuta 2026 perustuen Ruotsin eläkeviranomaisen (Pensionsmyndigheten), verohallinnon (Skatteverket) ja Collectumin ajankohtaisiin tietoihin sekä työeläkettä, työnantajamaksuja, erityistä palkkaveroa ja työnantajan vähennysoikeutta koskeviin sääntöihin.
Toimitus: 6 asiakirjaa sekä Word- (DOCX) että PDF-muodossa – yhteensä 12 tiedostoa ja 16 A4-sivua per formaattisarja.
Tämä sisältyy
- Palkanosaistussopimus eläkettä varten 2026/2027 – 3 sivua.
- Liite – palkanosaistussumma & eläkeratkaisu – 2 sivua.
- Palkanosaistuksen politiikka & ohjeistukset – 3 sivua.
- Palkanosaistuksen muutos / tauotus / lopettaminen – 2 sivua.
- Työnantajan tarkistuslista HR:lle, palkkahallinnolle ja taloudelle – 2 sivua.
- Yksityiskohtainen käyttöopas – 4 sivua.
Mitä on palkanosaistus eläkkeeksi?
Palkanosaistuksessa työntekijä luopuu vapaaehtoisesti osasta tulevaa bruttorahapalkastaan, ja työnantaja maksaa sen sijaan ylimääräisen eläkemaksun työeläkkeeseen. Järjestely edellyttää, että työnantaja tarjoaa tai hyväksyy palkanosaistuksen, ja se tulee dokumentoida kirjallisesti ennen ensimmäistä palkkavähennystä.
Mallipaketti auttaa osapuolia säätelemään selkeästi muun muassa:
- palkan ennen palkanosaistusta ja sen jälkeen,
- kuukausittaisen palkanosaistussumman,
- eläkeratkaisun ja valintakeskuksen,
- työnantajan mahdolliset lisäkorotukset,
- miten varsinainen työeläke vaikuttaa,
- mikä palkka toimii perustana eri työnantajapohjaisille eduille,
- ITP 1, ITP 2 tai muu eläkesuunnitelma,
- muutokset, tauotukset ja lopettamiset,
- perussumman ja palkkatason vuotuinen tarkistus.
Tärkein tarkistus vuonna 2026 – 56 050 kr palkanosaistuksen jälkeen
Ruotsin eläkeviranomainen ilmoittaa, ettei vuonna 2026 tulisi tehdä palkanosaistusta, jos kuukausipalkka palkanosaistuksen jälkeen on alle 56 050 kr. Tämän tason alapuolella yleisen eläkkeen kertyminen pienenee.
Raja liittyy eläkettä kerryttävän tulon kattoon ja vuoden 2026 tulopohjasummaan, joka on 83 400 kr. Paketin sopimus, liite, politiikka ja tarkistuslista sisältävät siksi nimenomaisen tarkistuksen palkasta osaistuksen jälkeen.
Mitä koskee vuotta 2027?
Vuoden 2027 hintapohjasumma on jo vahvistettu olevan 59 600 kr. Vuoden 2027 tulopohjasummaa ei sen sijaan ole vielä muodollisesti vahvistettu 5. lokakuuta 2026 mennessä. Siksi paketti ei sisällä spekulatiivista vuoden 2027 summaa alimmalle palkalle palkanosaistuksen jälkeen.
Sen sijaan malleissa on vuotuinen tarkistussääntö: kun vuoden 2027 tulopohjasumma ja eläkeviranomaisen ajankohtainen suositus on vahvistettu, työnantajan tulee päivittää taso. Laskentaviitteenä käytetään 8,07 × ajankohtainen tulopohjasumma / 12.
Miksi puhutaan usein noin 5,8 % lisästä?
Useimmille työntekijöille täysi työnantajamaksu on 31,42 % vuonna 2026. Työnantajan eläkekustannuksista peritään erityistä palkkaveroa 24,26 %. Kun täysi työnantajamaksu olisi muuten rasittanut osaistettua palkkaa, työnantaja voi monissa vakiotapauksissa antaa kustannuseron siirtyä eläkemaksuun.
Tämä vastaa noin 5,8 % lisämaksua. Jos työntekijä luopuu esimerkiksi 5 000 kr kuukaudessa, tällainen malli voi antaa noin 5 290 kr eläkemaksun.
Tärkeää: 5,8 % ei ole lakisääteinen oikeus, eikä sitä tule käyttää mekaanisesti. Jos työnantajalla on esimerkiksi alennetut työnantajamaksut kyseisen henkilön kohdalla, todellinen kustannusero voi olla toinen.
Kaksi eri kysymystä: 5,8 % ja varsinaisen työeläkkeen kompensaatio
Paketti tekee selkeän eron kahden usein sekoitettavan asian välille:
- Kustannusneutraalius – jos työnantaja siirtää koko palkka- ja eläkekustannuseron tai osan siitä työntekijän ylimääräiseksi eläkemaksuksi.
- Eläkemaksukompensaatio – jos työnantaja kompensoi lisäksi sen, että varsinainen työeläkemaksu voi laskea, kun eläkettä kerryttävä palkka pienenee. >
Ei siis voi olettaa, että 5,8 % lisäys kompensoi automaattisesti kaikki muut eläkemenetykset.
ITP 1 – erityinen tarkistus
ITP 1:n osalta Collectum ilmoittaa, että työnantaja raportoi todellisen kuukausipalkan palkanosaistuksen jälkeen. Varsinainen ITP-maksu voi siksi vaikuttaa.
Collectum ilmoittaa vuodelle 2026, että työnantajan, kun se haluaa kompensoida alhaisempaa varsinaista ITP-maksua, voi olla tarpeen lisätä:
- 4,5 % osaistetusta summasta palkkaosille, jotka ovat alle 52 125 kr kuukaudessa, ja
- 30 % palkkaosille, jotka ovat yli 52 125 kr kuukaudessa.
Nämä tasot ovat eri asia kuin noin 5,8 % kustannusneutraali lisäys. Mallipaketissa on siksi erilliset valinnat ja tarkistuspisteet molemmille.
ITP 2 – palkka ennen osaistusta ja sen jälkeen
ITP 2:n osalta työnantaja voi Collectumin sääntöjen mukaan valita raportoida vain alennetun vuosipalkan palkanosaistuksen jälkeen. Jos työnantaja haluaa kompensoida työntekijälle tiettyjä eläkeseurauksia, palkat ennen osaistusta ja sen jälkeen voidaan raportoida Collectumin mallin mukaisesti.
ITP-sairauseläke lasketaan kuitenkin palkan mukaan palkanosaistuksen jälkeen. Paketti korostaa siksi nimenomaisesti, että sairauseläke, maksuvapautus ja muut vakuutusosat on tarkistettava erikseen.
Palkkapohjaiset edut – ennen vai jälkeen palkanosaistuksen?
On tärkeää, että palkanosaistussopimus ei määritä vain eläkemaksua. Rahapalkkaa käytetään perusteena myös muissa yhteyksissä. Paketti sisältää siksi taulukoita, joihin työnantaja voi dokumentoida, lasketaanko sisäiset edut palkan mukaan ennen osaistusta vai sen jälkeen, siltä osin kuin laki, työehtosopimus ja vakuutusehdot sen sallivat.
Tarkistuspisteitä on muun muassa seuraaville:
- palkantarkistus,
- lomapalkka ja lomakorvaus,
- sairausajan palkka,
- vanhempainpalkka,
- bonus ja provisio,
- ylityö- ja epämukavan työajan korvaukset,
- vakuutukset,
- eroraha ja muut palkkapohjaiset korvaukset.
Työntekijän verotus
Kun työnantaja maksaa eläkevakuutusmaksua, joka täyttää verosäännöt, maksu ei yleensä ole työntekijälle verotettava etu. Sen sijaan työeläke verotetaan silloin, kun se maksetaan ulos.
Tämä tarkoittaa, että palkanosaistus vaihtaa käytännössä verotetun rahapalkan tänään tulevaan verotettuun eläkkeeseen, sisältäen eläkesäästämistä ajankohtien välillä.
Erityinen palkkavero eläkekustannuksista
Työnantajat, jotka ovat sitoutuneet työeläkkeeseen, maksavat eläkekustannuksista erityistä palkkaveroa. Veroaste on voimassa olevien sääntöjen mukaan 24,26 %.
Työnantajan vähennysoikeus
Työeläkkeen turvaamista koskevan pääsäännön mukaan työnantajan vähennys työntekijää kohden ei saa ylittää 35 % palkasta eikä myöskään 10 hintapohjasummaa, noudattaen tuloverolain ja valitun turvaamismuodon lisärajoituksia ja sääntöjä.
- 10 hintapohjasummaa 2026 = 592 000 kr.
- Vuoden 2027 hintapohjasumma on 59 600 kr, mikä tarkoittaa, että 10 hintapohjasummaa = 596 000 kr vuodelle 2027.
Hyvin suuria eläkemaksuja, suoraa eläkettä, kansainvälisiä ratkaisuja tai erikoisjärjestelyjä tulee arvioida erikseen.
Työnantajan politiikka
Erillinen politiikka-asiakirja auttaa työnantajaa päättämään yhdenmukaiset säännöt ennen yksilöllisten sopimusten tekemistä. Politiikka kattaa muun muassa:
- mitkä työsuhdekategoriat saavat tehdä palkanosaistuksen,
- minimija maksimisummat,
- minimipalkka palkanosaistuksen jälkeen,
- kustannusneutraali lisäys,
- varsinaisen eläkemaksun kompensaatio,
- etujen perusteet,
- tauotus ja lopettaminen,
- vastuut HR:n, palkan, talouden ja eläkehallinnon välillä,
- vuotuinen tarkistus.
Muutos, tauotus ja lopettaminen
Palkanosaistusta ei tule jatkaa muuttumattomana, kun edellytykset muuttuvat. Siksi mukana on erillinen lomake palkanosaistuksen muuttamiseen, tauottamiseen, jatkamiseen tai lopettamiseen.
Se on erityisen hyödyllinen seuraavissa tilanteissa:
- palkan muutos,
- sairauspoissaolo,
- vanhempainvapaa,
- työvapaa,
- muuttunut työaika,
- eläkesuunnitelman tai valintakeskuksen vaihto,
- perussumman vuotuinen päivitys.
Työnantajan tarkistuslista – päätöksestä ensimmäiseen maksuun
Tarkistuslista on suunniteltu HR:lle, palkkahallinnolle, taloudelle ja eläkehallinnolle. Se käy vaiheittain läpi:
- oikeudet ja työsuhdemuoto,
- työehtosopimus ja eläkesuunnitelma,
- palkka ennen osaistusta ja sen jälkeen,
- eläkeviranomaisen ajankohtainen palkkaraja,
- 5,8 % malli tai muu työnantajamalli,
- mahdollinen ITP-kompensaatio,
- vähennystila,
- eläketarjoaja,
- palkkajärjestelmä ja ensimmäinen palkka-ajo,
- erityinen palkkavero,
- vuotuinen tarkistus.
Kaksi käytännön esimerkkiä
Esimerkki 1: Työntekijän kuukausipalkka on 70 000 kr ja hän haluaa tehdä 5 000 kr palkanosaistuksen. Palkka osaistuksen jälkeen on 65 000 kr, mikä on yli vuoden 2026 56 050 kr tason. Jos työnantaja käyttää 5,8 % kustannusneutraalia lisäystä, ylimääräinen eläkemaksu on noin 5 290 kr. Mahdollinen kompensaatio varsinaisesta ITP-maksusta arvioidaan erikseen.
Esimerkki 2: Työntekijän kuukausipalkka on 59 000 kr ja hän haluaa tehdä 5 000 kr palkanosaistuksen. Palkka osaistuksen jälkeen on 54 000 kr, mikä on eläkeviranomaisen 2026-tason alapuolella. Vakiokäytäntö on siksi olla toteuttamatta palkanosaistusta tällä tasolla; summaa tulisi pienentää tai palkanosaistuksesta tulisi luopua.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Onko palkanosaistus lakisääteinen oikeus?
Ei. Palkanosaistus edellyttää, että työnantaja tarjoaa tai hyväksyy järjestelyn, varauksella siitä, mitä työehtosopimuksista tai muusta erityisestä sääntelystä voi seurata.
Onko 5,8 % pakollinen?
Ei. Se on yleinen kustannusneutraali malli, kun täyttä työnantajamaksua verrataan eläkekustannusten erityiseen palkkaveroon. Työnantajan on käytettävä sitä mallia, joka organisaatiossa on todellisuudessa käytössä.
Voiko palkanosaistus vaikuttaa yleiseen eläkkeeseen?
Kyllä. Siksi palkka osaistuksen jälkeen on keskeinen. Vuodelle 2026 eläkeviranomainen ilmoittaa 56 050 kr kuukaudessa.
Voiko palkanosaistus vaikuttaa työeläkkeeseen?
Kyllä. Esimerkiksi ITP 1 -järjestelmässä raportoidaan todellinen palkka osaistuksen jälkeen, ja varsinainen maksu voi laskea, jos työnantaja ei kompensoi sitä.
Voiko palkanosaistuksen tauottaa?
Kyllä. Paketti sisältää sekä sopimuslausekkeita että erillisen lomakkeen tauotukseen, muutokseen, jatkamiseen ja lopettamiseen.
Mikä on oikea raja vuodelle 2027?
Se päivitetään, kun vuoden 2027 tulopohjasumma ja eläkeviranomaisen ajankohtainen suositus on vahvistettu. Paketti on tietoisesti suunniteltu niin, ettei työnantaja käytä spekulatiivista summaa.
Milloin yksilöllinen neuvonta on erityisen aiheellista
Ulkoista eläke-, vero- tai lakineuvontaa tulisi harkita esimerkiksi erittäin suurten eläkemaksujen, omistajien tai johtavien toimihenkilöiden, suoran eläkkeen, kansainvälisen työsuhteen, ulkomaisen eläkeratkaisun, monimutkaisten työehtosopimusten tai työnantajan vähennysoikeuden epävarmuuden kohdalla.
Formaatti ja toimitus
- 6 asiakirjaa.
- Yhteensä 12 tiedostoa.
- Word (DOCX) + PDF.
- 16 A4-sivua per formaattisarja.
- Digitaalinen tuote – fyysisiä tavaroita ei lähetetä.
Tärkeää
Nämä ovat yleisiä malleja palkanosaistukselle työeläkkeeksi Ruotsin olosuhteissa. Lopullinen arviointi on aina tehtävä työntekijän todellisen palkan, eläkesuunnitelman, työehtosopimuksen, vakuutusehtojen ja työnantajan ajankohtaisten vero- ja maksuolosuhteiden perusteella.
