Erilaisia avioehtosopimuksia – koko omaisuus vai tietty osa siitä?

Faktatiedot tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Avioliittolaki (Äktenskapsbalken) 7 luku 1–3 §

Ruotsin oikeudessa ei ole erillisiä lakityyppejä, joita kutsuttaisiin ”yksinkertaiseksi”, ”sekoitetuksi” tai ”ehdolliseksi” avioehtosopimukseksi. Juridisesti merkittävä kysymys on se, mitä omaisuutta muutatte avio-oikeudesta vapaaksi (enskild egendom), kenelle se kuuluu ja kattaako sopimus myös tulevan omaisuuden tai sen tuoton.

1. Kaikki molempien puolisoiden omaisuus avio-oikeudesta vapaana

Puolisot voivat sopia, että kaikki omaisuus, joka kummallakin on tai jonka he myöhemmin hankkivat, on kummankin puolison avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Tällöin avio-oikeuden alainen omaisuus (giftorättsgods) vähenee tai poistuu vastaavassa määrin.

Tämä on pitkälle menevä ratkaisu. Sitä ei tulisi valita vain siksi, että muotoilu on yksinkertainen; vaikutukset avioeron ja kuolemantapauksen yhteydessä voivat olla suuria.

2. Vain toisen puolison omaisuus avio-oikeudesta vapaana

Avioliittolain 7 luvun 3 § sallii sen, että avioehtosopimus koskee vain toisen puolison omaisuutta. Toisen puolison omaisuus voi samanaikaisesti edelleen olla avio-oikeuden alaista.

Tämä luo epäsymmetrisen omaisuusjärjestelyn, ja se tulisi siksi valita harkitusti ja muotoilla selkeästi.

3. Vain tietty erikseen määritelty omaisuus avio-oikeudesta vapaana

Sopimuksen voi rajata koskemaan tiettyä omaisuuserää tai kategoriaa, esimerkiksi:

  • tiettyä yritystä tai osakeomistusta,
  • nimettyä kiinteistöä tai asunto-osaketta,
  • tiettyä sijoitustiliä,
  • selkeästi kuvattua tulevaa omaisuutta.

Muu omaisuus pysyy tällöin avio-oikeuden alaisena, ellei se ole muulla perusteella avio-oikeudesta vapaata.

4. Nykyinen ja tuleva omaisuus

Laki sallii sen, että sopimus kattaa omaisuuden, joka jo kuuluu puolisolle tai joka myöhemmin lankeaa hänelle. Muotoilun on oltava niin selkeä, että voidaan todeta, mitä omaisuutta se koskee.

5. Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto

Tuotto on erillinen kysymys. Pääsääntö 7 luvun 2 §:n mukaan on, että avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto on avio-oikeuden alaista omaisuutta, ellei sitä, joka on määrännyt omaisuuden vapaaksi, ole toisin säädetty.

Jos osakkeiden on oltava avio-oikeudesta vapaita ja myös tulevien osinkojen tulee olla vapaita, se on ilmaistava selkeästi.

6. Omaisuus, joka tulee avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tilalle

Surrogaatti – eli omaisuus, joka korvaa avio-oikeudesta vapaan omaisuuden – on pääsääntöisesti myös vapaata, ellei toisin ole määrätty. Jos avio-oikeudesta vapaa kiinteistö myydään, kauppahinta voi siten säilyttää luonteensa avio-oikeudesta vapaana omaisuutena. Jäljitettävä dokumentaatio on käytännössä tärkeää.

7. Voiko avioehtosopimus olla määräaikainen tai ehdollinen?

Ei Ruotsin veroviraston (Skatteverket) nykyisen oikeudellisen ohjeistuksen mukaan. 7 luvun 3 §:n katsotaan tarkoittavan, että puolisot eivät voi määrätä avioehtosopimukselle määräaikaa tai ehtoja. Verovirasto viittaa muun muassa ratkaisuun NJA 1970 s. 320. Jos puolisot haluavat myöhemmin muuttaa omaisuusjärjestystä, heidän on laadittava ja rekisteröitävä uusi avioehtosopimus.

Tämä tarkoittaa, että muotoiluja, kuten ”tämä asunto on avio-oikeudesta vapaa vain, jos avioero tapahtuu viiden vuoden sisällä” tai ”sopimus raukeaa automaattisesti, kun saamme lapsia”, ei tule käsitellä normaalina pätevänä avioehtosopimuksena.

8. Voiko uusi avioehtosopimus muuttaa omaisuuden takaisin avio-oikeuden alaiseksi?

Kyllä, kun omaisuus on tullut avio-oikeudesta vapaaksi avioehtosopimuksella, puolisot voivat uuden rekisteröidyn avioehtosopimuksen avulla päättää, että sen on oltava jälleen avio-oikeuden alaista.

Tämä on erotettava omaisuudesta, joka on avio-oikeudesta vapaata kolmannen osapuolen lahjoitukseen tai testamenttiin asettaman ehdon vuoksi. Puolisot eivät voi vain käyttää avioehtosopimusta tehdäkseen lahjoittajan tai testaattorin ehtoja tyhjiksi.

9. Ennen avioliittoa vai sen aikana?

Samot perusmuotovaatimukset pätevät: kirjallinen, päivätty, allekirjoitettu ja rekisteröity. Tulevien puolisoiden välinen sopimus voi tulla voimaan vihkipäivästä alkaen, jos se toimitetaan verovirastolle kuukauden kuluessa. Avioliiton aikana allekirjoitettu sopimus on voimassa siitä päivästä alkaen, kun se saapuu verovirastoon.

Vertailu

Järjestely Mikä on vapaata? Milloin sopii?
Kattava Kaikki määritelty nykyinen/tuleva omaisuus Kun puolisot haluavat omaisuuden pitkälle menevän erottelun
Yksipuolinen Vain toisen puolison ilmoitettu omaisuus Kun vain toisen osapuolen omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle
Osittainen Esimerkiksi yritys tai tietty asunto Kun vain tietyt varat on tarpeen rajata ulkopuolelle
Tuottolausekkeella Omaisuus ja nimenomaisesti myös tuotto Kun osingot/korot halutaan myös pitää osituksen ulkopuolella

Mikä järjestely kannattaa valita?

Lähtekää siitä vaikutuksesta, jonka todella haluatte osituksessa. Tehkää varallisuusluettelo ja merkitkää, mikä on avio-oikeuden alaista ja mikä avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Tarkistakaa tämän jälkeen, onko omaisuus jo valmiiksi vapaata lahjoituksen tai testamentin nojalla ja tarvitseeko tuottoa säädellä erikseen.

Katso pääopas Avioehtosopimus – avio-oikeudesta vapaa omaisuus ja rekisteröinti.

Tarvitsetteko perusmallin?
Mallikaupan Yksinkertainen avioehtosopimusmalli – Word/PDF maksaa 49 kr. Muokatkaa, mikä omaisuus on vapaata, ja rekisteröikää sopimus verovirastossa.

Lähteet

Takaisin blogiin