Avioehto – kattava opas avio-oikeudesta ja rekisteröinnistä
Jaa
Faktatiedot tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Avioliittolain 7 luku ja Ruotsin verovirasto (Skatteverket)
Avioehdolla määrätään, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä avio-oikeudesta vapaata (avio-oikeudetonta) omaisuutta. Se ei sinänsä muuta sitä, kuka omaisuuden omistaa, kuka vastaa lainasta tai kuka perii kuolemantapauksessa.
Avio-oikeuden alainen omaisuus on pääsääntö
Avioliittolain 7 luvun 1 §:n mukaan puolison omaisuus on avio-oikeuden alaista siltä osin kuin se ei ole avio-oikeudetonta omaisuutta. Avio-oikeus ei tarkoita, että puolisot omistaisivat toistensa omaisuudesta puolet avioliiton aikana. Kumpikin puoliso hallitsee omaisuuttaan ja vastaa veloistaan.
Merkitys korostuu erityisesti osituksessa. Avio-oikeuden alainen omaisuus sisällytetään pääsääntöisesti ositukseen, kun taas avio-oikeudeton omaisuus pidetään yleensä sen ulkopuolella.
Mitä avioehdolla voi tehdä?
Aviopuolisot tai tulevat aviopuolisot voivat avioliittolain 7 luvun 3 §:n mukaisesti määrätä, että jommallekummalle kuuluva tai myöhemmin tuleva omaisuus on kyseisen puolison avio-oikeudetonta omaisuutta. Ehto voi koskea:
- kaikkea toiselle tai molemmille puolisoille kuuluvaa omaisuutta,
- tiettyä kiinteistöä tai asunto-osaketta,
- yrityksen osakkeita,
- tiettyä tiliä tai arvopaperisijoituksia,
- tulevaa omaisuutta, joka on kuvattu riittävän selkeästi.
On mahdollista jättää muu omaisuus avio-oikeuden alaiseksi.
Mitä avioehdolla ei voi tehdä?
- Se ei siirrä omistusoikeutta automaattisesti puolisoiden välillä.
- Se ei vapauta ketään pankkilainasta.
- Se ei määritä perijöitä; sen tekevät perintöoikeudelliset säännöt ja testamentti.
- Se ei korvaa ositussopimusta, kun varsinainen ositus on tehtävä.
- Se ei voi vapaasti kumota ehtoa avio-oikeudettomasta omaisuudesta, jonka kolmas osapuoli on asettanut lahjan tai testamentin yhteydessä.
Muotovaatimukset ja rekisteröinti
Ehto on tehtävä kirjallisena, päivättävä ja molempien henkilökohtaisesti allekirjoittama. Tämän jälkeen se on rekisteröitävä Ruotsin verovirastoon (Skatteverket). Avioliittolain mukaan todistajia ei vaadita.
Skatteverketin rekisteröintimaksu on voimassa olevan asetuksen mukaan 275 kruunua. Rekisteröinti on välttämätöntä, mutta Skatteverket ei siinä yhteydessä tutki, onko kukin muotoilu aineellisesti pätevä tai kohtuullinen.
Avioehto ennen vihkimistä
Tulevien aviopuolisoiden välinen ehto on voimassa vihkipäivästä alkaen, jos se jätetään rekisteröitäväksi viimeistään kuukauden kuluessa vihkimisestä. Jos se jätetään myöhemmin, se astuu voimaan vasta siitä päivästä, kun se saapuu Skatteverketiin.
Avioehto avioliiton aikana
Aviopuolisoiden välinen ehto astuu voimaan siitä päivästä, kun se saapuu Skatteverketiin.
Mitä tapahtuu avio-oikeudettoman omaisuuden tuotolle?
Tämä on yleinen sudenkuoppa. Avioliittolain 7 luvun 2 §:n mukaan avio-oikeudettoman omaisuuden tuotto on pääsääntöisesti avio-oikeuden alaista omaisuutta, ellei kyseisessä oikeustoimessa, joka teki omaisuudesta avio-oikeudetonta, ole toisin määrätty.
Jos esimerkiksi osakkeet muutetaan avio-oikeudettomiksi avioehdolla, mutta myös osinkojen halutaan olevan avio-oikeudettomia, tämä on säädeltävä selkeästi.
Mitä tapahtuu, jos avio-oikeudeton omaisuus myydään?
Pääsääntöisesti myös avio-oikeudettoman omaisuuden tilalle tullut omaisuus on avio-oikeudetonta, ellei toisin ole määrätty. Asiakirjat ja jäljitettävyys voivat siksi olla tärkeitä, kun rahoja siirretään tai sijoitetaan uudelleen.
Avioehto kuolemantapauksessa
Avioehto vaikuttaa ositukseen määrittämällä, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä avio-oikeudetonta. Se ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuka perii vainajan omaisuuden.
Osituksen jälkeen perintö määräytyy perintökaaren ja mahdollisen testamentin mukaan. Eloonjäänyt puoliso voi siis tietyissä tilanteissa periä omaisuutta, joka on ollut vainajan avio-oikeudetonta omaisuutta.
Miten avioehtoa muutetaan tai se kumotaan?
Puolisoiden on laadittava ja rekisteröitävä uusi avioehto. Uudella ehdolla voidaan muuttaa aiemmin avio-oikeudettomaksi määritetty omaisuus takaisin avio-oikeuden alaiseksi.
Yleisiä virheitä
- Ehto kirjoitetaan, mutta sitä ei rekisteröidä.
- Uskotaan, että omaisuus on avio-oikeudetonta vain siksi, että se oli omistuksessa ennen vihkimistä.
- Unohdetaan määrätä tuottojen käsittelystä.
- Sekoitetaan avio-oikeudettomuus ja omistusoikeus.
- Käytetään epäselviä muotoiluja tulevasta omaisuudesta.
- Yritetään asettaa avioehdolle aikaraja tai ehtoja.
- Uskotaan, että avioehto korvaa testamentin.
Katso myös Milloin avioehtoa tarvitaan? ja mistä voitte todellisuudessa valita.
Mallikaupan Yksinkertainen avioehtomalli – Word/PDF maksaa 49 kruunua. Mukauttamisen jälkeen asiakirja on rekisteröitävä Skatteverketissä, jotta se on pätevä avioehtona.
