Omaisuuden ositus avioliiton aikana 2026 – ilmoitus, kustannukset ja osituskirja

Voiko osituksen tehdä avioliiton aikana? Kyllä. Puolisot, jotka ovat asiasta yksimielisiä, voivat toimittaa osituksen avioliiton aikana, silloinkin kun avioeroa ei ole vireillä. Teidän on tällöin ensin lähetettävä yhteisesti allekirjoitettu kirjallinen ilmoitus Ruotsin verovirastolle (Skatteverket) ja sen jälkeen laadittava molemminpuolisesti allekirjoitettu kirjallinen osituskirja. Ennakkoilmoitus on rekisteröitävä, mutta valmiin osituskirjan rekisteröinti on vapaaehtoista. Näillä kahdella vaiheella on eri tarkoitus, eikä niitä saa sekoittaa keskenään.

Oikeudellisesti tarkistettu 19. lokakuuta 2026. Tiedot perustuvat Ruotsin avioliittolakiin (äktenskapsbalken 1987:230), Ruotsin veroviraston ajankohtaisiin ositusohjeisiin, sen oikeudelliseen ohjeistukseen 2026 sekä Lantmäterietin lainhuuto-ohjeisiin. Teksti koskee puolisoita, jotka ovat yksimielisiä eikä heillä ole vireillä avioeroasiaa.

Milloin puolisot voivat tehdä osituksen ilman avioeroa?

Ruotsin avioliittolain 9 luvun 1 §:n toisen momentin mukaan puolisot, jotka ovat yksimielisiä, voivat jakaa omaisuuttaan osituksella avioliiton aikana, kun asiasta on tehty kirjallinen ilmoitus Skatteverketille ja mikään avioeroasia ei ole vireillä. Tällainen ositus voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun puolisot haluavat muuttaa asunnon tai muun omaisuuden omistusoikeuden jakautumista välillään.

On tärkeää ymmärtää, että avio-oikeuden alainen omaisuus ei ole sama asia kuin yhteisomistus. Kumpikin puoliso hallitsee pääsääntöisesti omaa omaisuuttaan ja vastaa veloistaan (1 luvun 3 §), kun taas avio-oikeudella on merkitystä osituksessa. Jos puolisot haluavat, että omaisuus on avioehto-omaisuutta (enskild egendom) mahdollista tulevaa ositusta varten, avioehtosopimus on yleensä sopivampi väline.

Vireillä olevan avioerohakemuksen yhteydessä sovelletaan eri menettelyä. Lue ositus avioeron yhteydessä vaihe vaiheelta tätä tilannetta varten, sillä määräytymispäivä ja menettely eroavat toisistaan.

Vaihe 1. Miten ilmoitus kirjoitetaan ja lähetetään Skatteverketille?

Ennakkoilmoitus on pakollinen osituksessa, joka tehdään avioliiton kestäessä. Se on tehtävä ennen kuin itse osituskirja laaditaan avioliittolain 9 luvun 1 §:n ja Skatteverketin ohjeiden mukaan. Skatteverketillä ei ole erityistä viranomaislomaketta tähän tarkoitukseen.

Ilmoituksen tulee selkeästi osoittaa, että puolisot haluavat yhteisesti toimittaa osituksen avioliiton aikana, ja se on sisällettävä molempien henkilötunnukset ja molempien allekirjoitukset. Lähettäkää se osoitteeseen Skatteverket, Äktenskapsregistret, 871 87 Härnösand viranomaisen ajankohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Maksakaa hakemusmaksu, 275 kruunua, Skatteverketin maksuohjeiden mukaisesti.

Ilmoitus ei itsessään tarkoita, että tietyn omaisuuden omistusoikeus siirtyisi. Se osoittaa puolisoiden aikomuksen toimittaa ositus ja määrittää lähtökohdan sille, mitä varoja ja velkoja otetaan huomioon. Skatteverketin on rekisteröitävä ilmoitus avioliittolain mukaisesti.

Vaihe 2. Mikä päivä määrittää osituksen varat ja velat?

Ruotsin avioliittolain 9 luvun 2 §:n toisen momentin mukaan avioliiton aikana toimitettavassa osituksessa on lähdettävä varallisuussuhteista sinä päivänä, jona ositusilmoitus tehtiin. Skatteverket selittää tämän tarkoittavan päivää, jona ilmoitus saapui viranomaiselle. Se ei siis ole automaattisesti vihkipäivä, päivä jolloin puolisot ovat keskustelleet osituksesta, tai päivä, jolloin lopullinen asiakirja allekirjoitetaan.

Säilyttäkää vahvistus vastaanotetusta ilmoituksesta ja inventoikaa molempien puolisoiden varat ja velat kyseisenä päivänä. Pankkitilin saldo tai laina voi olla muuttunut, kun allekirjoitatte myöhemmin osituskirjan; dokumentoikaa siksi lähtökohta selkeästi. Arvostuskysymykset voivat vaatia erillisen sopimuksen, ja suurempien varallisuusmäärien kohdalla asiantuntija-apua.

Vaihe 3. Mitä omaisuutta ositus sisältää – ja miten velat käsitellään?

Avio-oikeuden alainen omaisuus (giftorättsgods) on pääsääntö puolisoiden omaisuudelle, kun taas avioehto-omaisuutta voi syntyä muun muassa rekisteröidyn avioehdon tai lahjan tai testamentin ehtojen perusteella (7 luvun 1–2 §). Normaalisti osituksessa otetaan huomioon avio-oikeuden alainen omaisuus 10 luvun 1 §:n mukaisesti, poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset oikeudet ja omaisuus, jonka sisällyttämisestä voidaan sopia.

Puolisoiden on myös otettava huomioon velat 11 luvun 2 §:n mukaisesti. Yksinkertaistetussa päämallissa lasketaan kummankin puolison velkojen kattaminen, jäljelle jäävä netto-omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan 11 luvun 3 §:n mukaan. Laskelmaan voivat vaikuttaa avioehto-omaisuus, eläkeoikeudet, hyvityssäännöt, velkojen yhteys tiettyyn omaisuuteen ja mahdolliset kohtuullistamissäännöt.

Tietyn omaisuuden osittainen ositus voi avioliiton aikana olla oikeuskäytännön perusteella mahdollinen (muun muassa NJA 1991 s. 284). Se ei kuitenkaan tarkoita, että puolisoiden tulisi jättää pois tärkeitä velkoja tai käyttää suhteetonta jakoa harkitsematta velkojansuojaa ja muita oikeusvaikutuksia.

Vaihe 4. Mitä osituskirjan on sisällettävä?

Ruotsin avioliittolain 9 luvun 5 §:n mukaan osituskirja on laadittava kirjallisesti ja molempien puolisoiden on allekirjoitettava se. Laki ei aseta yleistä vaatimusta kahdesta todistajasta itse osituskirjalle. Molempien puolisoiden henkilöllisyys, jaettava omaisuus, mahdollinen osituskorvaus, aiempi ilmoitus ja selkeä omaisuuden osoittaminen ovat käytännössä tärkeitä tietoja.

Yleinen ositusmalli on aina sovitettava tapauskohtaisesti. Erityisesti silloin, kun ositukseen kuuluu kiinteistö, yritys, ulkomaista omaisuutta, vajaavaltainen tai monimutkaisia velkoja, on suositeltavaa antaa juristin tarkistaa asiakirja.

Vaihe 5. Pitääkö valmis osituskirja rekisteröidä?

Ei yleisesti. Ruotsin avioliittolain 13 luvun 6 §:n mukaan puolisot voivat halutessaan jättää osituskirjan Skatteverketille rekisteröitäväksi, mutta se on vapaaehtoista. Tämä on eri asia kuin avioliiton aikainen ennakkoilmoitus, jota laki vaatii.

Jos päätätte rekisteröidä lopullisen asiakirjan, Skatteverket pyytää, että se lähetetään alkuperäisenä ja molempien puolisoiden allekirjoittamana. Erillinen hakemusmaksu on tällä hetkellä 275 kruunua. Kun Skatteverket on rekisteröinyt asiakirjan, alkuperäiskappale lähetetään takaisin ja kopio arkistoidaan. Rekisteröinti ei tarkoita, että Skatteverket hyväksyisi aineellisesti jokaisen määräyksen tai takaisi, että ositus kestää mahdolliset vastalauseet.

Paljonko ositus avioliiton aikana maksaa vuonna 2026?

Skatteverket perii ajankohtaisten ohjeidensa mukaan 275 kruunua ositusilmoituksesta. Jos päätätte myöhemmin rekisteröidä myös itse osituskirjan, maksatte lisäksi 275 kruunua tästä asiasta. Jos kiinteistön omistusoikeus muuttuu, lainhuutomaksu voi tulla erikseen; juristi- ja pankkikulut riippuvat tapauksestanne.

Tarkistakaa aina viranomaisen maksusivulta ajankohtaiset tiedot maksun yhteydessä. Ostettu asiakirjamalli on tuki asiakirjojen laatimiseen, ei maksu Skatteverketin maksusta eikä viranomaisrekisteröinti.

Kiinteistö osituksessa – tarvitaanko lainhuutoa Lantmäterietiltä?

Kyllä, jos puoliso saa osituksen kautta kiinteistön tai maanvuokraoikeuden, lainhuutoa tai maanvuokraoikeuden kirjaamista on pääsääntöisesti haettava Lantmäterietiltä, yleensä kolmen kuukauden kuluessa saannosta. Lantmäterietin ajankohtainen ohjeistus edellyttää avioliiton aikana toimitettavassa osituksessa muun muassa hakemusta, rekisteröityä ennakkoilmoitusta Skatteverketiltä sekä alkuperäistä osituskirjaa perusteena, erikoissäännöin digitaalista toimittamista varten.

Skatteverketin vapaaehtoinen osituskirjan rekisteröinti ei siis ole sama asia kuin Lantmäterietin kiinteistön uuden omistajan kirjaaminen. Yhteisen asuntolainan kohdalla tarvitaan lisäksi pankin erillinen arvio siitä, muutetaanko laina. Ositus ei automaattisesti muuta luotonantajan sopijapuolia.

Se, joka haluaa luovuttaa kiinteistön puolisolleen, voi harkita myös lahjaa, mutta Skatteverket korostaa, että puolisoiden välinen lahja ja ositus ovat eri menettelyjä, joilla on erilaiset rekisteröintivaatimukset. Älkää sekoittako näitä samassa asiakirjassa.

Ositus, avioehto vai lahja – mikä asiakirja tarvitaan?

Ositus kuolemantapauksen johdosta on eri prosessi kuin ositus avioliiton aikana, eikä siinä käytetä samaa ennakkoilmoitusta. Katso opas osituksesta kuolemantapauksessa ja eloonjääneen puolison 12:2-vaatimuksesta.

Ositus ei automaattisesti tee siirretystä omaisuudesta avioehto-omaisuutta tulevaa perinnönjakoa tai avioeroa varten. Jos nimenomaan omaisuuden luokittelua halutaan muuttaa, lukekaa oppaamme avioehtosopimuksista ja avioehto-omaisuudesta ja valitkaa oikea asiakirjatyyppi.

Esimerkki: kaksi puolisoa haluaa muuttaa asunnon omistusta

Kaksi naimisissa olevaa henkilöä haluaa, että heidän yhteinen asuntonsa on jatkossa yhtä suurissa omistusosuuksissa. Toinen puoliso on nykyään ainoa omistaja. He ovat yksimielisiä osituksen toimittamisesta avioliiton aikana. Ensin molemmat puolisot kirjoittavat ja lähettävät ilmoituksen Skatteverketille. Sen jälkeen he laativat inventaarion varoista, veloista ja muusta asiaan kuuluvasta omaisuudesta lähtökohtanaan ilmoituksen saapumispäivä.

Oikean laskelman jälkeen he kirjoittavat osituskirjan, josta käy ilmi, mikä osuus kummallekin puolisolle osoitetaan, ja molemmat allekirjoittavat sen. Jos asunto on kiinteistö, uuden omistusosuuden saavan puolison on sen jälkeen haettava lainhuutoa Lantmäterietiltä. Jos asunnossa on lainaa, heidän on hoidettava pankki erikseen. He voivat itse valita, haluavatko he rekisteröidä osituskirjan myös Skatteverketissä.

Esimerkki on yksinkertaistettu: se ei tarkoita, että täsmälleen puolet asunnosta voidaan aina siirtää ilman säätöjä. Muu avio-oikeuden alainen omaisuus, velat, avioehto-omaisuus ja velkojien suoja vaikuttavat järjestelyyn.

Yleiset virheet – oikeudelliset ja käytännön riskit

• Lopullinen asiakirja kirjoitetaan ensin. Avioliiton aikana tapahtuvassa osituksessa vaaditaan kirjallinen ennakkoilmoitus ennen kuin ositus toimitetaan.
• Käytetään väärää määräytymispäivää. Lähtökohtana on se hetki, jolloin ositusilmoitus tehtiin, minkä Skatteverket yhdistää saapumispäivään.
• Luullaan, että loppuasiakirja on rekisteröitävä. Rekisteröinti on vapaaehtoista, kun taas ennakkoilmoitus on pakollinen.
• Unohdetaan pankki tai lainhuuto. Muuttunut omistussuhde ei automaattisesti muuta luottosopimusta tai päivitä kiinteistörekisteriä.
• Sekoitetaan avio-oikeuden alainen omaisuus ja avioehto-omaisuus. Avioehto-omaisuus määrittää luokittelun, ositus jakaa omaisuuden.
• Jako vahingoittaa velkojia. Avioliittolain 13 luvun 1 § suojaa velkojia tietyiltä järjestelyiltä osituksessa ja voi tuoda mukanaan erityisiä vastuusääntöjä.
• Käytetään avioeron mallia avioliiton jatkuessa. Menettely ja määräytymispäivä ovat erilaiset.

Muistilista – ositus avioliiton aikana vaihe vaiheelta

1. Vahvistakaa, että olette molemmat yksimielisiä eikä avioeroasia ole vireillä.
2. Päättäkää, tarvitsetteko ositusta, avioehtosopimusta vai lahjoitusta, ja miksi.
3. Luokaa yhteinen kirjallinen ilmoitus, jossa on henkilötunnukset ja molempien allekirjoitukset.
4. Lähettäkää ilmoitus Skatteverketille ja maksakaa voimassa oleva maksu.
5. Säilyttäkää dokumentaatio ilmoituksen saapumispäivästä.
6. Inventoikaa avio-oikeuden alainen omaisuus, mahdollinen avioehto-omaisuus ja asiaankuuluvat velat määräytymispäivän mukaan.
7. Tarkistakaa eläkeoikeudet, lainat, pankkitilit, arvostus ja mahdolliset velkojariskit.
8. Päättäkää, miten omaisuus jaetaan ja maksetaanko osituskorvausta.
9. Laatikaa selkeä kirjallinen osituskirja molempien puolisoiden allekirjoituksilla.
10. Valitkaa, haluatteko rekisteröidä myös valmiin asiakirjan – tämä rekisteröinti on vapaaehtoista.
11. Jos kiinteistö/maanvuokraoikeus vaihtaa omistajaa: valmistelkaa erillinen lainhuuto-/kirjaamishakemus.
12. Tarkistakaa pankin vaatimukset ja säilyttäkää dokumentaatio suoritetuista siirroista.

Yleisiä kysymyksiä osituksesta avioliiton aikana

Pitääkö avioliiton aikaisesta osituksesta ilmoittaa Skatteverketille?

Kyllä. Avioliittolain 9 luvun 1 § vaatii kirjallisen ilmoituksen, joka rekisteröidään Skatteverketissä ennen kuin avioliiton aikainen ositus voidaan toimittaa.

Paljonko ositusilmoitus maksaa vuonna 2026?

Skatteverketin ilmoittama hakemusmaksu on 275 kruunua lokakuussa 2026. Jos haluatte sen jälkeen rekisteröidä myös itse osituskirjan, se maksaa saman hintatason mukaan 275 kruunua lisää.

Mitä eroa on ilmoituksella ja osituskirjalla?

Ilmoitus tehdään ennen ositusta ja se määrittää ratkaisevan ajankohdan. Osituskirja on kirjallinen ja molempien puolisoiden allekirjoittama asiakirja, joka osoittaa, miten omaisuus todellisuudessa jaetaan.

Pitääkö osituskirja rekisteröidä?

Ei. Valmiin asiakirjan rekisteröinti on vapaaehtoista 13 luvun 6 §:n mukaisesti. Sitä ei tule sekoittaa pakolliseen ennakkoilmoitukseen.

Mikä päivämäärä katsotaan katkaisupäiväksi?

Avioliiton aikana tapahtuvassa osituksessa sovelletaan sitä päivää, jona ilmoitus osituksesta tehtiin 9 luvun 2 §:n mukaisesti. Verohallinto merkitsee päivän, jona ilmoitus saapui viranomaiselle.

Voiko osituksen tehdä vain tietystä omaisuudesta?

Osittainen ositus avioliiton aikana voi olla mahdollinen oikeuskäytännön mukaisesti (NJA 1991 s. 284). Järjestelyn on kuitenkin noudatettava ositussääntöjä, eikä sitä saa käyttää velkojien suojan kiertämiseen.

Tarvitseeko asiakirja kahden todistajan allekirjoituksen?

Avioliittokaaren (Äktenskapsbalken) muodollisena vaatimuksena ositusasiakirjalle on, että sen on oltava kirjallinen ja molempien puolisoiden allekirjoittama. Yleistä vaatimusta kahdesta todistajasta ei ole 9 luvun 5 §:ssä.

Pitääkö meidän hakea lainhuutoa, jos kiinteistön omistaja vaihtuu?

Kyllä, sen puolison, jolle kiinteistö tai vuokraoikeus siirtyy, on normaalisti haettava lainhuutoa tai vastaavaa rekisteröintiä kolmen kuukauden kuluessa. Maanmittauslaitos (Lantmäteriet) vaatii erityistä selvitystä avioliiton aikana tehtävästä osituksesta.

Aiheeseen liittyvät oikeudelliset oppaat

• Ositus lain mukaan – velat, arvostus ja kriittinen päivä
• Ositussopimus avioeron yhteydessä – askel askeleelta
• Avioehtosopimus – kattava opas avio-oikeudesta poikkeamisesta
• Miten avioehtosopimus toimii? Askel askeleelta

Viralliset oikeuslähteet ja viranomaistiedot

• Ruotsin valtiopäivät: avioliittokaari (1987:230) – erityisesti 1 luvun 3 §, 7 luvun 1–3 §, 9 luvun 1–5 §, 10–11 luku, 13 luvun 1 ja 6 § sekä 16 luku.
• Skatteverket: Ositus – pakollinen ilmoitus avioliiton aikana, ositusasiakirjan vapaaehtoinen rekisteröinti ja maksut.
• Skatteverket, oikeudellinen ohjeistus 2026: Ositus ja ilmoitus – katkaisupäivä, muotovaatimukset ja mahdollisuus osittaiseen ositukseen.
• Lantmäteriet: Hakemus osituksen yhteydessä – lainhuuto/vuokraoikeus, vaatimus ennakkoilmoituksesta ja alkuperäisestä asiakirjasta.
• Skatteverket: Kiinteistön luovuttaminen puolisolle – lahjan ja osituksen välinen ero.
• Skatteverket: Avioehtosopimus – avio-oikeudesta vapaa omaisuus ja muun tyyppisten asiakirjojen pakollinen rekisteröinti.