Asiakirjamallista
Yksintyöskentely 2026/2027 – Riskien arviointi, hälytyssuunnitelma ja turvallisuuskäytännöt
Tämä on kattava asiakirjapaketti työnantajille, joiden on suunniteltava, arvioitava riskit ja organisoitava yksintyöskentely Ruotsin työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Paketti on suunniteltu sekä fyysisesti eristettyyn työhön että tilanteisiin, joissa muita ihmisiä on lähellä, mutta työntekijä ei voi varmuudella saada apua kriittisessä tilanteessa.
Mallipaketti on oikeudellisesti tarkastettu 4. lokakuuta 2026 vastaamaan AFS 2023:2- ja AFS 2023:1 -määräyksiä sekä työturvallisuuslakia. Se sisältää sekä perustavanlaatuisen kirjallisen riskien arvioinnin että käytännön toimintaohjeet hälytyksiä, sisäänkirjautumista, nopeaa avunsaantia, pysäytyskriteerejä ja seurantaa varten.
Toimitus: 5 erillistä asiakirjaa sekä Word- (DOCX) että PDF-muodossa – yhteensä 10 tiedostoa ja 11 A4-sivua per muotosarja.
Tämä sisältyy pakettiin
- Riskien arviointi – Yksintyöskentely 2026/2027 – 4 sivua.
- Hälytys- ja yhteystietosuunnitelma – Yksintyöskentely – 2 sivua.
- Käytännöt ja turvallisuusohjeet – Yksintyöskentely – 2 sivua.
- Aloituksen tarkistuslista – Yksintyöskentely – 1 sivu.
- Yksityiskohtainen käyttöopas – 2 sivua.
Mitä lasketaan yksintyöskentelyksi?
AFS 2023:2 luku 6 kattaa yksintyöskentelyn, kun työntekijä:
- on fyysisesti eristetty ja tarvitsee puhelinta, radiota tai muuta teknistä viestintää saadakseen yhteyden muihin ihmisiin, tai
- työskentelee muiden lähellä, mutta ei voi olla varma avun saamisesta kriittisessä tilanteessa.
Tämä tarkoittaa, että yksintyöskentely ei tarkoita vain yksin rakennuksessa olemista. Myös työ asiakkaan luona, ajoneuvossa, yövuorossa, syrjäisellä paikalla tai toiminnan osassa, jossa nopeaa apua ei voida taata, voi kuulua piiriin.
Kirjallinen riskien arviointi
Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja huomioi terveyden heikkenemisen ja onnettomuuksien erityisen riskin, joka voi seurata yksin tehdystä työstä. AFS 2023:1:n mukaan riskien arvioinnit on lisäksi aina dokumentoitava kirjallisesti ja niistä on käytävä ilmi, mitä riskit ovat ja ovatko ne vakavia.
Riskien arviointimalli sisältää siksi muun muassa:
- työtehtävän, paikan ja ajankohdan,
- fyysisen tai sosiaalisen eristyneisyyden tyypin,
- onnettomuus- ja ruumiinvammojen riskin,
- väkivallan ja uhkailun,
- psyykkisen kuormituksen ja pitkäaikaisen eristyneisyyden,
- työajan, yötyön ja palautumisen,
- viestinnän ja matkapuhelinverkon kattavuuden,
- pelastus- ja vasteajan,
- osaamisen ja perehdytyksen,
- yksilölliset fyysiset ja psyykkiset edellytykset.
Väkivallan tai uhkailun riski – yksintyöskentely voi olla kiellettyä
Jos työtehtävään liittyy ilmeinen väkivallan tai väkivallalla uhkaamisen riski, työnantaja ei saa AFS 2023:2 -määräyksen mukaisesti antaa työntekijän suorittaa työtehtävää yksintyöskentelynä.
Riskien arviointi on tehtävä todellisen tilanteen perusteella. Esimerkkejä tekijöistä ovat aiemmat uhat tai vaaratilanteet, työaika, paikan ympäristö, aiemmat kontaktit henkilöön tai ryhmään sekä työntekijän tiedot ja osaaminen.
Mallissa on siksi selkeä pysäytyssääntö, jotta tätä riskiä ei sekoiteta tilanteisiin, joissa pelkkä hälytys katsottaisiin riittäväksi.
Ilmeinen ruumiinvamman riski
Jos yksintyöskentelyyn liittyy ilmeinen ruumiinvamman riski onnettomuuden seurauksena, työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi saada nopeaa apua hätätilanteessa.
Tämä voi riskikuvasta riippuen vaatia esimerkiksi:
- viestintälaitteet,
- henkilöhälyttimen tai kaatumishälyttimen,
- toistuvat yhteydenotot tai sisäänkirjautumisen,
- toisen henkilön tekemät säännölliset käynnit,
- läheisen valmiuden,
- erityisen pelastussuunnitelman.
Jos hyväksyttävää turvallisuutta ei voida järjestää, työtä ei määräysten mukaan saa suorittaa yksintyöskentelynä.
Hälytys- ja yhteystietosuunnitelma
Pakettiin sisältyy erillinen hälytyssuunnitelma riskien arvioinnin muuttamiseksi konkreettiseksi toimintatavaksi. Se sisältää kentät seuraaville tiedoille:
- ensisijainen yhteyshenkilö ja varahenkilö,
- puhelin, radio tai muu kanava,
- ensimmäinen ja toistuvat sisäänkirjautumiset,
- viimeinen sisäänkirjautuminen / uloskirjautuminen,
- henkilöhälytin, ryöstöhälytin tai kaatumishälytin,
- eskalaatiovaiheet yhteystiedon puuttuessa,
- milloin tulee ottaa yhteys hätänumeroon (112),
- tarkka osoite, sijainti tai GPS-koordinaatit,
- pääsy ambulanssille/pelastuslaitokselle,
- hälytyskäytännön testaus ja harjoittelu.
Hälytyksellä on oltava toimiva ketju
Tekniikka yksinään ei riitä. Hälytysketjun on toimittava käytännössä. Työnantajan on tiedettävä, kuka ottaa hälytyksen vastaan, mitä vastaanottajan on tehtävä, kuinka nopeasti joku voi tavoittaa työntekijän ja mitä tapahtuu, jos ensisijainen viestintäreitti pettää.
Väkivallan tai uhkailun riskiä sisältävässä työssä AFS 2023:2 asettaa lisäksi erityisiä vaatimuksia muun muassa hälytyksille, vastaanottokäytännöille, harjoittelulle ja laitteiston tarkastamiselle.
Voimakas psyykkinen kuormitus
Jos yksintyöskentely aiheuttaa voimakasta psyykkistä kuormitusta, työnantajan on pyrittävä siihen, että työntekijä saa suoran yhteyden työtovereihin tai muihin ihmisiin.
Pitkäaikaisessa yksintyöskentelyssä voi olla aiheellista murtaa eristyneisyyttä:
- työnkierrolla,
- suunnitelluilla lepotauoilla,
- yhteydellä kollegaan tai työnjohtoon,
- muulla järjestelyllä, joka vähentää sosiaalista eristyneisyyttä.
Käytännöt ja turvallisuusohjeet
Erillinen turvallisuuskäytäntö antaa työnantajalle valmiin rakenteen siitä, mitä on noudatettava ennen yksintyöskentelyä, sen aikana ja sen jälkeen.
Se sisältää muun muassa:
- mitkä työtehtävät kuuluvat piiriin,
- mitkä työtehtävät on aina kielletty suorittamasta yksin,
- osaamis- ja perehdytysvaatimukset,
- vaatimukset hälytyksille ja sisäänkirjautumiselle,
- laitteiston ja työpaikan tarkastuksen,
- pysäytyskriteerit,
- eskalaation yhteyden puuttuessa,
- poikkeamien ja vaaratilanteiden raportoinnin.
Aloituksen tarkistuslista ennen jokaista vuoroa tai tehtävää
Riskikuva voi muuttua päivästä toiseen. Siksi pakettiin sisältyy tiivis yksisivuinen tarkistuslista, jota voidaan käyttää ennen jokaista yksintyövuoroa tai tehtävää.
Sen avulla tarkistetaan esimerkiksi:
- onko perusriskien arviointi yhä voimassa,
- onko ilmaantunut uusia uhkia tai muita riskejä,
- toimivatko hälytys, radio tai puhelin,
- ovatko yhteyshenkilöt todella tavoitettavissa,
- voidaanko nopea apu järjestää,
- tunnetaanko ensiapu ja pelastustie,
- tunteeko työntekijä pysäytyskriteerit.
Ensiapu ja kriisituki
AFS 2023:2 edellyttää, että työnantajalla on ensiapua ja kriisitukea varten valmius ja käytännöt, joita toiminnan luonne, laajuus ja erityiset riskit edellyttävät.
Yksintyöskentelyssä työnantajan on erityisesti huomioitava:
- miten vahingoittunut tai sairastunut henkilö havaitaan,
- etäisyys ja vasteaika terveydenhuoltoon,
- voivatko pelastushenkilöt löytää ja päästä paikalle,
- onko riittävän monta ensiaputaitoista henkilöä todella saatavilla työaikana.
Työsuojeluvaltuutettu
Kun työnantaja järjestää sellaista yksintyöskentelyä, joka aiheuttaa voimakasta psyykkistä kuormitusta tai ilmeisen ruumiinvamman riskin AFS 2023:2 luvun 6 §§ 5–6 mukaisesti, työsuojeluvaltuutetulle on ilmoitettava.
Mallissa on siksi erityiset kentät ilmoituksen dokumentointia varten.
Alaikäiset
Alaikäisiä ei saa käyttää sellaiseen yksintyöskentelyyn, joka kuuluu luvun 6 §§ 5–6 piiriin. AFS 2023:2 sisältää lisäksi muita erityismääräyksiä alaikäisten työympäristöstä ja kielletyistä työtehtävistä.
Yksilölliset edellytykset
Yksintyöskentelyä suunnittelevan ja järjestävän on huomioitava työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset. Tämä on tehtävä asiallisesti ja työturvallisuutta painottaen.
Paketti suosittelee, että työnantaja dokumentoi tarvittavat työympäristötoimet, mutta välttää arkaluontoisten henkilötietojen kirjaamista enemmän kuin on tarpeen.
Milloin työ on keskeytettävä?
Turvallisuuskäytäntö sisältää selkeät pysäytyskriteerit. Yksintyöskentelyä ei saa jatkaa esimerkiksi kun:
- ilmaantuu ilmeinen väkivallan tai uhkailun riski,
- nopeaa apua ei voida enää taata ruumiinvamman riskin sattuessa,
- hälytys tai välttämätön viestintä pettää,
- työolosuhteet muuttuvat siten, ettei riskien arviointi ole enää voimassa,
- jokin muu muutos tekee turvallisuudesta riittämättömän.
Mille toimialoille paketti sopii?
Mallit voidaan mukauttaa monille toimialoille, kuten:
- teollisuus, kunnossapito ja tekninen palvelu,
- varasto ja logistiikka,
- kiinteistöhuolto ja päivystystyö,
- hoitoala, huolenpito ja kotikäynnit,
- myymälät, vastaanotot ja asiakaspalvelutyö,
- kuljetus ja kenttätyö,
- metsätalous ja urakointi,
- työ syrjäisillä työpaikoilla.
Oikeudellisesti tarkistettu 2026/2027
Asiakirjat on tarkistettu 4. lokakuuta 2026 perustaen muun muassa seuraaviin:
- Työturvallisuuslaki (1977:1160), erityisesti 3 luvun 2 ja 2 a §.
- AFS 2023:1 järjestelmällisestä työturvallisuustoiminnasta, erityisesti 11 § kirjallisesta riskien arvioinnista.
- AFS 2023:2 luku 6 yksintyöskentelystä.
- AFS 2023:2 luku 5 väkivallasta ja väkivallalla uhkaamisesta.
- AFS 2023:2 luku 4 ensiavusta ja kriisituesta.
Muoto ja toimitus
- 5 asiakirjaa.
- 10 tiedostoa yhteensä.
- Word (DOCX) + PDF.
- 11 A4-sivua per muotosarja.
- Digitaalinen tuote – ei fyysistä lähetystä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Onko yksintyöskentely aina kiellettyä?
Ei. Mutta riskit on arvioitava ja työ organisoitava niin, että turvallisuus on hyväksyttävä.
Milloin yksintyöskentely on kielletty väkivallan vuoksi?
Kun työtehtävään liittyy ilmeinen väkivallan tai väkivallalla uhkaamisen riski, sitä ei saa suorittaa yksintyöskentelynä.
Mitä sovelletaan onnettomuusriskin kohdalla?
Ilmeisen ruumiinvamman riskin kohdalla työntekijän on voitava saada nopeaa apua. Jos hyväksyttävää turvallisuutta ei voida järjestää, työtä ei saa suorittaa yksin.
Pitääkö riskien arvioinnin olla kirjallinen?
Kyllä. AFS 2023:1 määrää, että riskien arvioinnit on aina dokumentoitava kirjallisesti.
Pitääkö työsuojeluvaltuutetulle ilmoittaa?
Kyllä, sellaista yksintyöskentelyä varten, jota tarkoitetaan AFS 2023:2 luvun 6 §§ 5–6 kohdissa.
Sisältyykö hälytyssuunnitelma?
Kyllä. Erillinen hälytys- ja yhteystietosuunnitelma, jossa on sisäänkirjautumis- ja eskalaatiovaiheet, sisältyy pakettiin.
Tärkeää
Mallit ovat yleisiä työympäristöasiakirjoja. Toimialakohtaiset riskiasetukset voivat sisältää joillekin työtehtäville lisä- tai tiukempia sääntöjä. Asiakirjat on siksi aina mukautettava todelliseen toimintaan ja ajankohtaiseen riskikuvaan.
