Laki edunvalvontavaltuutuksista – säännöt 2026 askel askeleelta

Kirjoittaja: Mallbutiken · Tiedot tarkistettu 1. lokakuuta 2026 · Lainsäädäntö päivitetty SFS 2026:498 asti

Ruotsin edunvalvontavaltuutuslaki (Lag (2017:310) om framtidsfullmakter) säätelee sitä, kuinka täysi-ikäinen henkilö voi etukäteen nimetä edustajan hoitamaan asioitaan siltä varalta, että hän menettää tulevaisuudessa pysyvästi kykynsä päättää asioistaan. Tämä sivu keskittyy lain rakenteeseen ja keskeisimpiin pykäliin, kun taas pääoppaamme selittää sen käytännön soveltamista.

1–2 §§: Mikä on edunvalvontavaltuutus ja mitä se voi kattaa?

Edunvalvontavaltuutus on luonnolliselle henkilölle myönnetty valtuutus tilanteeseen, jossa valtuuttaja sairauden, psyykkisen häiriön, heikentyneen terveydentilan tai vastaavan syyn vuoksi ei enää pysyvästi ja olennaisilta osin kykene hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee.

Valtuutus voi kattaa taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita. Se ei kuitenkaan saa sisältää terveydenhuoltoon tai hammashoitoon liittyviä toimia eikä tiettyjä luonteeltaan erityisen henkilökohtaisia asioita.

3–5 §§: Laatiminen ja muotovaatimukset

Valtuuttajan on oltava täyttänyt 18 vuotta ja kykenevä hoitamaan asioitaan. Asiakirjan sisällöstä on käytävä selkeästi ilmi, että kyseessä on edunvalvontavaltuutus, kuka tai ketkä ovat valtuutettuja, mitä asioita valtuutus koskee ja mitä muita ehtoja siihen liittyy.

Kahden todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtuutuksen tai vahvistaa allekirjoituksensa. Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltuutus, ja heidän on vahvistettava asiakirja allekirjoituksillaan. Valtuutettu ei voi toimia todistajana.

4 a §: Sähköinen allekirjoitus

Jos valtuuttaja ja todistajat allekirjoittavat valtuutuksen sähköisesti, vaaditaan laissa viitatun eIDAS-asetuksen mukainen edistynyt sähköinen allekirjoitus. Säännös on ollut voimassa 1. heinäkuuta 2026 alkaen.

6–8 §§: Muuttaminen ja peruuttaminen

Edunvalvontavaltuutusta ei voi tehdä peruuttamattomaksi. Lisäyksiin tai muihin muutoksiin sovelletaan pääsääntöisesti samoja vaatimuksia kuin valtuutusta laadittaessa, lukuun ottamatta muutoksia, jotka tarkoittavat vain rajoituksia. Peruuttamiseen sovelletaan oikeustoimilain sääntöjä.

9–14 §§: Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?

Valtuutus tulee voimaan, kun valtuuttajan tilanne vastaa lain 1 §:n kriteerejä. Pääsääntöisesti valtuutettu tekee tämän arvioinnin. Valtuutuksessa voidaan kuitenkin määrätä tuomioistuimen suorittamasta arvioinnista, ja valtuutettu voi myös itse hakea tällaista arviointia.

Valtuutetun tehdessä oman arvionsa, hänen on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuttajalle, avio- tai avopuolisolle, lähimmille sukulaisille sekä mahdolliselle valvojalle. Tuomioistuinmenettelyssä edunvalvontavaltuutus on toimitettava alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna kopiona, ja tuomioistuimen on normaalisti hankittava lääkärinlausunto tai vastaava selvitys.

15–20 §§: Valtuutetun tehtävä

Valtuutetun on toimittava valtuuttajan edun mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava tämän kanssa tärkeissä asioissa. Laki sisältää myös säännöksiä eturistiriidoista, lahjoista ja palkkiosta.

• Eturistiriitatilanteessa valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa kyseisessä asiassa.
• Jos lahjoja ei ole erikseen säädelty, muille kuin valtuutetulle itselleen saa lain rajoissa antaa vain tavanomaisia henkilökohtaisia lahjoja.
• Palkkion voi ottaa vain, jos siitä on mainittu valtuutuksessa.

23–26 §§: Valvonta ja tarkastus

Valtuuttaja voi nimetä valvojan. Jos valvojaa ei ole, avio- tai avopuoliso tai lähimmät sukulaiset voivat tietyin edellytyksin vaatia tilintekoa. Lisäksi edunvalvontaviranomaisella (överförmyndaren) on oikeus pyytää tilintekoa ja tietoja.

Väärinkäytösten, vakavan laiminlyönnin tai valtuuttajan etujen turvaamisen kyvyttömyyden vuoksi edunvalvontaviranomainen voi päättää, ettei edunvalvontavaltuutusta saa enää käyttää lainkaan tai osittain.

27–28 §§: Edunvalvoja, uskottu mies, kuolema ja konkurssi

Edunvalvontavaltuutus raukeaa siltä osin kuin henkilölle on määrätty edunvalvoja tai uskottu mies samoja asioita varten. Laki viittaa myös oikeustoimilain sääntöihin tilanteissa, joissa valtuuttaja kuolee, asetetaan konkurssiin tai hänelle määrätään edunvalvoja valtuutuksen voimaantulon jälkeen.

29–30 §§: Milloin valtuutettu voi asettaa toisen henkilön sijaisekseen?

Tilapäisen esteen sattuessa valtuutettu voi antaa toiselle luonnolliselle henkilölle kirjallisen valtuutuksen arkipäiväisiin oikeustoimiin. Erityisen avun tarpeessa valtuutettu voi myös antaa muulle henkilölle kirjallisen valtuutuksen lain puitteissa.

Mitä laki tarkoittaa käytännössä?

Lain vahvuus on siinä, että se yhdistää etukäteisen itsemääräämisoikeuden muotovaatimuksiin ja valvontamekanismeihin. Yksilö valitsee itse edustajansa, mutta valtuutettu on sidottu valtuutuksen sisältöön, edunvalvontavaatimuksiin, esteellisyyssääntöihin ja mahdolliseen valvontaan.