Valtuutukset – oppaat, säännöt & asiakirjamallit

Laki edunvalvontavaltuutuksista – säännöt 2026 askel askeleelta

Ajankohtainen katsaus lakiin (2017:310) tulevaisuuden valtuutuksista, mukaan lukien vuoden 2026 säännös kehittyneestä sähköisestä allekirjoituksesta, voimaantulo, valtuutetun vastuu ja valvonta.

Julkaistu Emil Sunnerberg
Laki edunvalvontavaltuutuksista – säännöt 2026 askel askeleelta

Mallbutiken · Tiedot tarkistettu 1. lokakuuta 2026 · Lakitekstiä muutettu SFS 2026:498 saakka

Laki (2017:310) edunvalvontavaltuutuksista (Lag om framtidsfullmakter) säätelee sitä, kuinka täysi-ikäinen henkilö voi etukäteen määrätä edustajan hoitamaan asioitaan siltä varalta, että hän tulee myöhemmin pysyvästi kykenemättömäksi päättämään asioistaan. Tämä sivu keskittyy lain rakenteeseen ja tärkeimpiin pykäliin, kun taas pääoppaamme selittää sen käytännön soveltamista.

Lainmuutos 2026: SFS 2026:498 myötä lisättiin 4 a §. Heinäkuun 1. päivästä 2026 alkaen edunvalvontavaltuutus voidaan allekirjoittaa sähköisesti, mikä edellyttää sekä valtuuttajan että todistajien vahvaa sähköistä allekirjoitusta.

1–2 §§: Mikä on edunvalvontavaltuutus ja mitä se voi kattaa?

Edunvalvontavaltuutus on luonnolliselle henkilölle annettu valtuutus tilanteita varten, joissa valtuuttaja sairauden, psyykkisen häiriön, heikentyneen terveydentilan tai vastaavan seikan vuoksi ei enää pysty pysyvästi ja pääosin huolehtimaan niistä asioista, joita valtuutus koskee.

Se voi kattaa taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita. Se ei kuitenkaan voi kattaa terveydenhuoltoa tai hammashoitoa koskevia toimenpiteitä eikä tiettyjä luonteeltaan korostuneen henkilökohtaisia asioita.

3–5 §§: Valtuutuksen laatiminen ja muotovaatimukset

Valtuuttajan on oltava täysi-ikäinen ja kykenevä hoitamaan asioitaan. Asiakirjan sisällöstä on käytävä ilmi, että kyseessä on edunvalvontavaltuutus, kuka tai ketkä ovat valtuutettuja, mitä asioita valtuutus koskee ja mitä muita ehtoja siihen liittyy.

Kahden todistajan on oltava yhtä aikaa läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtuutuksen tai vahvistaa allekirjoituksensa. Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltuutus, ja vahvistettava asiakirja allekirjoituksillaan. Valtuutettu ei voi toimia todistajana.

4 a §: Sähköinen allekirjoitus

Jos valtuuttaja ja todistajat allekirjoittavat valtuutuksen sähköisesti, vaaditaan laissa viitatun eIDAS-asetuksen mukainen korkeatasoinen sähköinen allekirjoitus. Säännös on ollut voimassa 1. heinäkuuta 2026 alkaen.

6–8 §§: Muuttaminen ja peruuttaminen

Edunvalvontavaltuutusta ei voi tehdä peruuttamattomaksi. Lisäyksiin tai muihin muutoksiin sovelletaan pääosin samoja vaatimuksia kuin valtuutusta laadittaessa, lukuun ottamatta muutoksia, jotka tarkoittavat vain rajoituksia. Peruuttamiseen sovelletaan sopimusoikeudellisia sääntöjä.

9–14 §§: Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?

Valtuutus tulee voimaan, kun valtuuttajan tilanne vastaa lain 1 §:ää. Pääsääntöisesti valtuutettu arvioi tämän itse. Valtuutuksessa voidaan kuitenkin määrätä tuomioistuimen vahvistuksesta, ja valtuutettu voi myös itse hakea tällaista vahvistusta.

Tehdessään itse arvion valtuutetun on ilmoitettava asiasta viipymättä valtuuttajalle, aviopuolisolle tai avopuolisolle, lähimmille sukulaisille sekä mahdolliselle tarkastajalle. Tuomioistuinkäsittelyssä edunvalvontavaltuutus on toimitettava alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna kopiona, ja tuomioistuimen on normaalisti hankittava lääkärinlausunto tai vastaava selvitys.

15–20 §§: Valtuutetun tehtävä

Valtuutetun on toimittava valtuuttajan edun mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava tämän kanssa tärkeissä asioissa. Laki sisältää myös säännökset eturistiriidoista, lahjoista ja palkkiosta.

  • Eturistiriitatilanteessa valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa kyseisessä asiassa.
  • Jos lahjoista ei ole erikseen määrätty, valtuutettu saa lain rajoissa antaa muille kuin itselleen vain tavanomaisia henkilökohtaisia lahjoja.
  • Palkkion voi ottaa vain, jos siitä on mainittu valtuutuksessa.

23–26 §§: Tarkastus ja valvonta

Valtuuttaja voi nimetä tarkastajan. Jos tarkastajaa ei ole, aviopuoliso, avopuoliso tai lähimmät sukulaiset voivat tietyin edellytyksin vaatia selvitystä. Yliholhoojaviranomaisella (överförmyndaren) on myös oikeus pyytää selvitystä ja tietoja.

Väärinkäytösten, vakavan laiminlyönnin tai kyvyttömyyden valvoa valtuuttajan etua ilmetessä yliholhoojaviranomainen voi päättää, ettei edunvalvontavaltuutusta saa enää käyttää joko kokonaan tai osittain.

27–28 §§: Edunvalvoja, uskotun miehen toimi, kuolema ja konkurssi

Edunvalvontavaltuutus lakkaa olemasta voimassa siltä osin kuin samojen asioiden hoitamiseksi on määrätty edunvalvoja tai uskottu mies. Laki viittaa myös sopimusoikeuden sääntöihin tilanteissa, joissa valtuuttaja kuolee, ajautuu konkurssiin tai hänelle määrätään edunvalvoja valtuutuksen voimaantulon jälkeen.

29–30 §§: Milloin valtuutettu voi asettaa sijaisen?

Tilapäisen esteen sattuessa valtuutettu voi antaa toiselle luonnolliselle henkilölle kirjallisen valtuutuksen päivittäiseen elämään liittyviin tavanomaisiin oikeustoimiin. Erityistä apua vaativissa asioissa valtuutettu voi myös antaa toiselle henkilölle kirjallisen toimivallan lain puitteissa.

Suhde lähiomaisoikeuteen ja uudet edunvalvontasäännökset 2026

Edunvalvontavaltuutus ei ole sama asia kuin lakisääteinen lähiomaisoikeus. Ruotsin vanhempainkaaren (föräldrabalken) 17 luvun 1–3 §§:n mukaan lähiomaiset voivat tietyissä olosuhteissa edustaa täysi-ikäistä henkilöä päivittäiseen elämään kuuluvissa tavanomaisissa taloudellisissa oikeustoimissa. Lähiomaisoikeus ei päde asioissa, joissa henkilöä edustaa jo edunvalvontavaltuutettu, uskottu mies tai edunvalvoja. Se ei siis anna yleistä oikeutta esimerkiksi kiinteän omaisuuden myymiseen.

Prosessiin tuli tärkeä muutos 1. heinäkuuta 2026: kysymykset edunvalvojan määräämisestä vanhempainkaaren 11 luvun 4 §:n nojalla kuuluvat nyt ensisijaisesti yliholhoojaviranomaisen toimivaltaan. Tietyt asiat on 11 luvun 4 a §:n mukaan siirrettävä tuomioistuimeen, kuten tapauksissa, joissa ilmenee vastalauseita tai kun yliholhoojaviranomainen katsoo, ettei edunvalvontaa tule järjestää. Edunvalvojan määrääminen on laajempi toimenpide ja kuuluu tuomioistuimen päätettäväksi. Tarkista siksi ajantasainen edustusasetelma ennen edunvalvontavaltuutuksen käyttöä.

Katso edunvalvontavaltuutuksen ja lähiomaisoikeuden välinen vertailu sekä opas pankkiasioinnin valtuutuksesta. Lakiteksti: vanhempainkaari (föräldrabalken) 11 luvun 4–4 a §§ ja 17 luku.

Mitä laki tarkoittaa käytännössä?

Lain vahvuus on siinä, että se yhdistää etukäteisen itsemääräämisoikeuden muotovaatimuksiin ja valvontamekanismeihin. Yksilö valitsee itse edustajansa, mutta valtuutettu on sidottu valtuutuksen sisältöön, edunvalvontavelvoitteisiin, esteellisyyssääntöihin ja mahdolliseen tarkastukseen.

Edunvalvontavaltuutus-malli 2026

Mallbutiken-verkkokaupan mallipohja on muokattavissa Word/PDF-muodossa ja maksaa 99 kr.

Katso edunvalvontavaltuutus-malli

Artikkelin asiakirjapohjat

Lue lisää aiheesta

Takaisin blogiin
Customers rate us 4.6/5 based on 10261 reviews.