Edunvalvontavaltuutus vai läheisen sijaisuus – mitä eroa niillä on?

Kirjoittaja: Mallbutiken · Tiedot tarkistettu 1. lokakuuta 2026

Edunvalvontavaltuutus (framtidsfullmakt) ja omaisten toimivalta (anhörigbehörighet) voivat molemmat tulla ajankohtaisiksi, kun täysi-ikäinen henkilö ei enää kykene hoitamaan asioitaan, mutta kyseessä on kaksi eri järjestelmää. Henkilö laatii edunvalvontavaltuutuksen itse etukäteen. Omaisten toimivalta perustuu suoraan vanhempainkaaren 17 lukuun, ja se on rajattu tavallisiin taloudellisiin oikeustoimiin, jotka liittyvät päivittäiseen elämään.

Milloin omaisten toimivalta on voimassa?

Vanhempainkaaren 17 luvun 1 §:n mukaan omaisten toimivalta on voimassa, jos on ilmeistä, ettei aikuinen henkilö sairauden, psyykkisen häiriön, heikentyneen terveydentilan tai vastaavan vuoksi kykene enää hoitamaan taloudellisia asioitaan. Tilanteen on pitänyt ilmetä 18 ikävuoden täyttämisen jälkeen.

Omainen arvioi itse, onko toimivalta voimassa. Epäselvissä tilanteissa lain tukea suurempiin tai epätavallisiin toimiin tulee siksi käyttää varoen.

Ketkä omaiset voivat toimia edustajina?

Vanhempainkaari määrittää seuraavan järjestyksen: aviopuoliso tai avopuoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat, sisarukset ja sisarusten lapset. Jos samalla tasolla on useita henkilöitä, he edustavat pääsääntöisesti henkilöä yhdessä, mutta he voivat valtuuttaa toisensa.

Mitä omaiset saavat tehdä?

Toimivalta on rajattu tavallisiin oikeustoimiin, jotka liittyvät päivittäiseen elämään. Lain esitöissä mainitaan esimerkiksi asumiseen, kuljetuksiin, sosiaalipalveluihin, puhelimeen, vakuutuksiin ja vastaavaan arjen talouteen liittyvät maksut.

Kyseessä ei siis ole yleinen toimivalta myydä kiinteistöjä, tehdä suuria investointeja tai hoitaa kaikkia taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita.

Milloin edunvalvontavaltuutus on laajempi?

Edunvalvontavaltuutuksen laatija voi itse valita valtuutetun ja määritellä, mitä taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita se koskee. Tämä tekee välineestä suunnitellumman ja joustavamman kuin omaisten toimivallasta. Edunvalvontavaltuutus ei kuitenkaan saa koskea terveyden- ja sairaanhoitoa, hammashoitoa tai tiettyjä erityisen henkilökohtaisia asioita.

Mikä järjestelmä pätee, jos molempia voitaisiin käyttää?

Omaisten toimivalta ei ole voimassa asioissa, joissa henkilöä edustaa jo edunvalvontavaltuutettu, edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen. Edunvalvontavaltuutus voi siis syrjäyttää omaisten toimivallan niissä asioissa, joita valtuutus kattaa.

Mitä tapahtuu, jos tarpeet ovat suuremmat?

Jos henkilöä on edustettava asioissa, joita omaisten toimivalta tai olemassa oleva edunvalvontavaltuutus ei kata, edunvalvonta voi tulla ajankohtaiseksi. Edunvalvonta on puuttuvampi edustamismuoto, josta päättää tuomioistuin.

Muistilista perheelle

• Onko voimassa oleva edunvalvontavaltuutus jo olemassa?
• Mitä asioita se kattaa?
• Onko kyseinen toimenpide vain tavallista arjen taloutta?
• Kuka on ensimmäisenä omaisten toimivallan mukaisessa järjestyksessä?
• Onko samalla tasolla useita omaisia, joiden on toimittava yhdessä?
• Tarvitaanko edunvalvojaa suurempiin tai monimutkaisempiin asioihin?