Ennakkoperintö – näin lahjat lapsille vaikuttavat perintöön
Jaa
Tosiseikat tarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Perintökaari 6–7 luku
Lapselle annettu lahja katsotaan pääsääntöisesti perinnön ennakoksi. Tavoitteena on, että lahja otetaan huomioon laskettaessa lapsen tulevaa perintöosuutta. Lahjan antaja voi kuitenkin määrätä, ettei lahja ole ennakkoa, ja laki sisältää tärkeitä poikkeuksia esimerkiksi tavanomaisten lahjojen sekä lasten elatus- ja koulutuskustannusten osalta.
Pääsääntö perintökaaren 6 luvun 1 §:ssä
Mitä perinnönjättäjä on elinaikanaan antanut rintaperilliselle, on vähennettävä perinnön ennakkona, jollei toisin ole määrätty tai olosuhteista käy ilmi, että tarkoituksena on ollut muu.
Rintaperillisiä ovat perimysjärjestyksen mukaiset vainajan jälkeläiset. Lapset ovat ensimmäisellä sijalla. Jos lapsi on kuollut ennen perinnönjättäjää, lapsen omat lapset voivat astua hänen sijaansa, mikä tarkoittaa, ettei voida sanoa, etteivätkö lahjat lapsenlapsille voisi koskaan kuulua näiden sääntöjen piiriin.
Lahja muulle kuin rintaperilliselle
Muiden perillisten kohdalla lähtökohta on päinvastainen. Tällöin lahja vähennetään perinnöstä vain, jos antaja on niin määrännyt tai jos se olosuhteet huomioon ottaen täytyy olettaa olleen tarkoituksena.
Mitkä lahjat eivät yleensä kuulu vähennettäviin?
6 luvun 2 § sisältää tärkeitä poikkeuksia. Kustannuksia, joita vanhempi on käyttänyt lapsen elatukseen ja koulutukseen, ei katsota ennakoksi, jos vanhempi on siten vain täyttänyt elatusvelvollisuutensa. Myöskään tavanomaisia lahjoja ei katsota ennakoksi, jos niiden arvo ei ole suhteettoman suuri antajan taloudellisiin oloihin nähden.
Voiko lahjan antaja päättää, ettei lahja ole ennakkoa?
Kyllä. On usein viisasta kirjata tämä suoraan lahjakirjaan, esimerkiksi: ”Lahjaa ei tule vähentää saajan perinnön ennakkona antajan jälkeen.”
Jos lahjan on tarkoitus olla ennakkoa, sekin voidaan ilmaista eksplisiittisesti. Selkeys vähentää riskiä siitä, että perillisten on paljon myöhemmin yritettävä todistaa, mitä antaja todellisuudessa tarkoitti.
Miten ennakko arvostetaan?
6 luvun 3 §:n mukaan pääsääntö on, että vähennys tehdään omaisuuden arvon mukaan silloin, kun saaja sai sen, elleivät olosuhteet anna aihetta muuhun.
Rahalahjan kohdalla saatu summa on siksi yleensä selkeä lähtökohta. Kiinteistön, osakkeiden tai muun omaisuuden kohdalla historiallinen arviointi voi muuttua monimutkaisemmaksi.
Laskuesimerkki: kaksi lasta ja aiempi lahja
Oletetaan, että vanhemmalla on kaksi lasta, Alma ja Björn. Alma on aiemmin saanut 1 000 000 kruunua perinnön ennakkona. Kun vanhempi kuolee, kuolinpesässä on jäljellä 4 000 000 kruunua.
- Ennakko lisätään jaettavaan varallisuuteen osuuksia laskettaessa: 4 000 000 + 1 000 000 = 5 000 000 kruunua.
- Kaksi yhtä suurta perintöosuutta on 2 500 000 kruunua kummallekin.
- Alman aiempi 1 000 000 kruunun ennakko vähennetään hänen osuudestaan.
- Alma saa siksi 1 500 000 kruunua kuolinpesästä ja on yhteensä saanut vanhemmaltaan 2 500 000 kruunua.
- Björn saa 2 500 000 kruunua kuolinpesästä.
Vanha tapa vähentää lahja ensin olemassa olevasta kuolinpesästä ja jakaa loput tasan on siis väärä. 6 luvun 5 § perustuu sen sijaan siihen, että ennakko lisätään perintöosuuksia laskettaessa.
Jos lahja ei nimenomaisesti ole ennakkoa
Samoilla luvuilla, mutta selvällä ehdolla, että Alman 1 000 000 kruunua ei ole perinnön ennakkoa, jäljellä olevat 4 000 000 kruunua jaetaan tavallisesti perimysjärjestyksen mukaan. Alma ja Björn saavat tällöin 2 000 000 kruunua kumpikin kuolinpesästä, mikä tarkoittaa, että Alma on yhteensä saanut vanhemmaltaan enemmän elinaikana + perintönä.
Pitääkö saajan maksaa takaisin, jos ennakko on suurempi kuin perintö?
Pääsääntöisesti ei. 6 luvun 4 §:n mukaan saajan ei tarvitse palauttaa ylijäämää, jos ennakko ylittää tulevan perintöosuuden, ellei takaisinmaksuvelvollisuudesta sovittu ennakkoa annettaessa.
Mitä tapahtuu, jos ennakon saaja kuolee ensin?
6 luvun 6 § säätelee tiettyjä tapauksia, joissa rintaperillisen jälkeläiset astuvat sijaan ja ennakko vähennetään heidän perinnöstään. Siksi vanhemmilla lahjoilla voi olla merkitystä myös silloin, kun alkuperäinen saaja on kuollut ennen antajaa.
Perinnön ennakko ja lakiosansuoja
Lahja, jota ei vähennetä perinnön ennakkona, ei ole automaattisesti suojattu kaikilta tulevilta perintöoikeudellisilta kysymyksiltä. 7 luvun 4 § sisältää vahvistetun lakiosansuojan, kun lahja on tarkoitukseltaan verrattavissa testamenttiin, esimerkiksi tietyt kuoleman lähellä annetut lahjat, joissa antaja on käytännössä järjestellyt perimysjärjestyksen.
Rintaperillisen, joka haluaa vedota tähän, on nostettava kanne lakisääteisessä määräajassa, yleensä vuoden kuluessa perunkirjoituksen päättymisestä.
Lahjakirjan tulisi vastata kolmeen kysymykseen
- Onko siirto lahja ilman takaisinmaksuvelvollisuutta?
- Tuleeko lahja vähentää perinnön ennakkona vai ei?
- Tuleeko lahjan olla saajan avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (enskild egendom)?
Nämä kolme kysymystä ovat oikeudellisesti erillisiä. Lahja voi esimerkiksi ei olla perinnön ennakkoa, mutta silti olla avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, tai päinvastoin.
Mallbutikenin Gåvobrev Pengar – Mall maksaa 29 kruunua ja sisältää tilaa lahjan ja asiaankuuluvien ehtojen dokumentoinnille.
Käytännön dokumentaatiota varten lue myös Gåvobrev för pengar ja Enskild egendom vid penninggåva.
