Ennakkoperintö – näin lahjat lapsille vaikuttavat perintöön
Lapselle annettu lahja on pääsääntöisesti vähennettävä ennakkona perinnöstä. Tavoitteena on, että lahja otetaan huomioon laskettaessa lapsen tulevaa perintöosuutta. Lahjanantaja voi kuitenkin määrätä, ettei lahja ole ennakkoperintöä, ja laissa on tärkeitä poikkeuksia esimerkiksi tavanomaisten lahjojen sekä lasten elatus- ja koulutuskustannusten osalta.
Pääsääntö perintökaaren 6 luvun 1 §:ssä
Se, mitä perittävä on elinaikanaan antanut rintaperilliselle, on vähennettävä ennakkona perinnöstä, jollei muuta ole määrätty tai olosuhteista käy ilmi, että tarkoituksena on ollut muu.
Rintaperillisiä ovat perittävän jälkeläiset perintöjärjestyksen mukaan. Lapset ovat ensimmäisenä. Jos lapsi on kuollut ennen perittävää, lapsen omat lapset voivat tulla hänen sijaansa, mikä tarkoittaa, ettei voida sanoa, etteivätkö ennakkoperintöä koskevat säännöt voisi koskea myös lastenlapsille annettuja lahjoja.
Lahja muulle perilliselle kuin rintaperilliselle
Muiden perillisten kohdalla lähtökohta on päinvastainen. Lahja vähennetään ennakkona vain, jos lahjanantaja on niin määrännyt tai jos olosuhteiden perusteella on oletettava, että se on ollut tarkoituksena.
Mitkä lahjat eivät yleensä ole ennakkoperintöä?
6 luvun 2 § sisältää tärkeitä poikkeuksia. Kustannuksia, joita vanhempi on käyttänyt lapsen elatukseen ja koulutukseen, ei vähennetä, jos vanhempi on siten vain täyttänyt elatusvelvollisuutensa. Myöskään tavanomaisia lahjoja ei vähennetä, jos niiden arvo ei ole ristiriidassa lahjanantajan taloudellisten olosuhteiden kanssa.
Voiko lahjanantaja päättää, ettei lahja ole ennakkoperintöä?
Kyllä. On usein viisasta mainita tästä suoraan lahjakirjassa, esimerkiksi: ”Tätä lahjaa ei vähennetä ennakkona saajan perinnöstä lahjanantajan jälkeen.”
Jos lahjan on sen sijaan tarkoitus olla ennakkoperintöä, myös se voidaan ilmaista nimenomaisesti. Selkeys vähentää riskiä siitä, että perillisten on pitkän ajan kuluttua yritettävä todistaa, mitä lahjanantaja todellisuudessa tarkoitti.
Miten ennakkoperintö arvostetaan?
6 luvun 3 §:n mukainen pääsääntö on, että vähennys tehdään omaisuuden arvon mukaan silloin, kun saaja sen sai, ellei olosuhteista muuta johdu.
Rahalahjan kohdalla saatu summa on siksi yleensä selkeä lähtökohta. Kiinteistöjen, osakkeiden tai muun omaisuuden kohdalla historiallinen arvonmääritys voi muuttua monimutkaisemmaksi.
Laskuesimerkki: kaksi lasta ja aiempi lahja
Oletetaan, että vanhemmalla on kaksi lasta, Alma ja Björn. Alma on aiemmin saanut 1 000 000 kruunua ennakkona perinnöstä. Kun vanhempi kuolee, kuolinpesässä on jäljellä 4 000 000 kruunua.
- Ennakkoperintö lisätään laskelmassa jäämistöön: 4 000 000 + 1 000 000 = 5 000 000 kruunua.
- Kaksi yhtä suurta perintöosuutta on 2 500 000 kruunua kumpikin.
- Alman aiempi 1 000 000 kruunun ennakkoperintö vähennetään hänen osuudestaan.
- Siksi Alma saa 1 500 000 kruunua kuolinpesästä ja on yhteensä saanut vanhemmalta 2 500 000 kruunua.
- Björn saa 2 500 000 kruunua kuolinpesästä.
Vanha tapa vähentää lahja ensin olemassa olevasta kuolinpesästä ja jakaa loppuosa tasan on siis väärä. 6 luvun 5 § perustuu sen sijaan siihen, että ennakkoperintö lisätään perintöosien laskemisen yhteydessä.
Laskuesimerkki 2: kun molemmat lapset ovat saaneet eri suuruiset ennakkoperinnöt
Oletetaan, että kaksi lasta perivät yhtä paljon ja kuolinpesässä on jaettavana 600 000 kruunua. Lapsi A on saanut aiemmin 100 000 kruunun ennakkoperinnön ja lapsi B 200 000 kruunun ennakkoperinnön. Molemmat lahjat on dokumentoitu ennakkoperinnöiksi ja arvot vastaavat vastaanottohetkeä.
- Laskentapohja on 600 000 + 100 000 + 200 000 = 900 000 kruunua.
- Lapsen laskennallinen perintöosa on 900 000 / 2 = 450 000 kruunua.
- A saa 450 000 − 100 000 = 350 000 kruunua kuolinpesästä.
- B saa 450 000 − 200 000 = 250 000 kruunua kuolinpesästä.
- Jako 350 000 + 250 000 = 600 000 kruunua, tarkalleen se summa, joka kuolinpesässä on jäljellä.
Esimerkit ovat tietoisesti yksinkertaistettuja; muun muassa testamentti, toissijainen perintö, erityinen jako ja perintöosaa suuremmat ennakkoperinnöt voivat vaikuttaa lopputulokseen. Vähennyksen laskentaperiaate ilmenee perintökaaren 6 luvun 3–5 §:stä.
Jos lahja ei nimenomaisesti ole ennakkoperintöä
Samoilla luvuilla, mutta selkeällä ehdolla, ettei Alman 1 000 000 kruunua ole ennakkoperintöä, jäljellä olevat 4 000 000 kruunua jaetaan normaalisti perintöjärjestyksen mukaan. Alma ja Björn saavat tällöin 2 000 000 kruunua kumpikin kuolinpesästä, mikä tarkoittaa, että Alma on yhteensä saanut enemmän vanhemmalta elinaikana + perintönä.
Pitääkö saajan maksaa takaisin, jos ennakkoperintö on suurempi kuin perintö?
Pääsääntöisesti ei. 6 luvun 4 §:n mukaan saajan ei tarvitse palauttaa ylijäämää, jos ennakkoperintö ylittää tulevan perintöosan, ellei takaisinmaksuvelvollisuudesta ole sovittu ennakkoperintöä annettaessa.
Mitä tapahtuu, jos ennakkoperinnön saaja kuolee ensin?
6 luvun 6 § säätelee tiettyjä tapauksia, joissa rintaperillisen jälkeläiset tulevat sijaantulijoina ja ennakkoperintö vähennetään heidän perinnöstään. Siksi vanhemmilla lahjoilla voi olla merkitystä myös silloin, kun alkuperäinen saaja on kuollut ennen lahjanantajaa.
Ennakkoperintö ja lakiosansuoja
Kuoleman varalta annetut lahjat voivat kuulua erityisen suojan piiriin. Lue opas tehostetusta lakiosansuojasta ja yhden vuoden määräajasta.
Lahjaa, jota ei vähennetä ennakkoperintönä, ei ole automaattisesti suojattu kaikilta tulevilta perintöoikeudellisilta kysymyksiltä. 7 luvun 4 § sisältää tehostetun lakiosansuojan silloin, kun lahja on tarkoitukseltaan rinnastettavissa testamenttiin, esimerkiksi tietyt kuolemanläheiset lahjat, joissa lahjanantaja on käytännössä järjestellyt perinnönjaon.
Rintaperillisen, joka haluaa vedota tällaiseen oikeuteen, on nostettava kanne lakisääteisessä määräajassa, joka on normaalisti yksi vuosi siitä, kun perunkirjoitus on päättynyt.
Mitä tietoja perunkirjoitus ja perinnönjako tarvitsevat?
Käytännön ennakkoperintöluettelon tulisi sisältää lahjoituspäivä, lahjanantaja, saaja, lahjan laatu, arvo vastaanottohetkellä, mahdolliset ehdot vähennyksestä sekä viittaukset alkuperäisasiakirjoihin. Säästä myös kuitit, tiliotteet ja arvioinnit esimerkiksi asunnosta tai kiinteistöstä. Ennakkoperintö ei ole varallisuutta, joka on automaattisesti jäljellä kuolinpesän pankkitilillä perintöä jaettaessa, vaan erä, joka voi vaikuttaa jakolaskelmaan.
Dokumentaatiosta itse lahjakirjassa, lue muistilista ennakkoperinnöstä ja lakiosasta. Seuraavaa jakoa varten, katso perinnönjako vaihe vaiheelta. Lahjakirjamallipaketti ennakkoperinnölle (79 kr) on asiakirjapohja, mutta se ei korvaa yksittäisen kuolinpesän laskelmia.
Lahjakirjan tulisi vastata kolmeen kysymykseen
- Onko siirto lahja ilman takaisinmaksuvelvollisuutta?
- Vähennetäänkö lahja ennakkoperintönä vai ei?
- Tuleeko lahjan olla saajan avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (enskild egendom)?
Nämä kolme kysymystä ovat juridisesti erillisiä. Lahja voi esimerkiksi ei olla ennakkoperintöä, mutta silti avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, tai päinvastoin.
Mallikaupan Lahjakirja rahalahjalle – Malli maksaa 29 kr ja sisältää tilaa lahjan ja siihen liittyvien ehtojen dokumentoinnille.
Käytännön dokumentointia varten lue myös Lahjakirja rahalahjalle ja Avio-oikeudesta vapaa omaisuus rahalahjan yhteydessä.
Vähennys, lakiosa ja lahjakirja – valitse oikea kysymyksenasettelu
Kun olet saattamassa päätökseen varsinaista perinnönjakoa sen sijaan, että suunnittelisit lahjaa, lue laskentaopas, jossa on kolme tapausta vähennyksestä perinnönjaossa.
Ennakkoperinnössä pääkysymys on, vähennetäänkö aiempi lahja saajan tulevasta perintöosasta. Se perustuu pääosin perintökaaren 6 lukuun. Lakiosa puolestaan suojaa rintaperillisen oikeutta 7 luvun mukaisesti ja se on arvioitava erikseen. Lahja voidaan lisäksi erityistapauksissa tutkia 7 luvun 4 §:n tehostettua lakiosansuojaa vasten – tämä ei automaattisesti ole sama asia kuin tavallinen vähennys.
Haluatko ennen kaikkea ymmärtää laskennan: käytä yllä olevia esimerkkejä. Haluatko kirjoittaa ehtoja itse lahjakirjaan, lue myös muistilista lahjakirjoista, ennakkoperinnöstä ja lakiosasta, mukaan lukien dokumentointikysymykset rahan, asunto-osakkeen ja kiinteistön osalta.
Lähtökohta: perintökaaren 6 luvun 1–5 § ja 7 luvun 1–4 §.
Lähteet
Artikkelin asiakirjapohjat
Lue lisää aiheesta
Lahjakirja – oppaat, muotovaatimukset & asiakirjamallitVahvistettu lakiosansuoja 2026 – milloin lahja voidaan rinnastaa testamenttiin
Milloin lahja voi loukata lakiosaa? Opas perintökaaren 7 luvun 4 §:n mukaiseen vahvistettuun lakiosan suojaan, vuoden määräaikaan, tapaukseen NJA 2...
Lahjakirja – oppaat, muotovaatimukset & asiakirjamallitEnnakkoon annettu perintö – lahjakirja, vähennykset ja lakiosa 2026
Näin ennakkoperintö toimii vuonna 2026: lasten lahjoja koskeva olettama, vähennys, arvonmääritys, lakiosa ja miksi lahjakirjan tulisi olla selkeä.
Perinnönjako & perunkirjoitus – oppaat & mallitMiten perinnönjako tehdään? Vaihe vaiheelta perunkirjoituksesta omaisuuden jakoon
Näin kuolinpesän osakkaat tekevät perinnönjaon: rekisteröity perukirja, velat, arviointi, jakaminen, perinnönjakokirja ja varojen siirto.




