Lahjakirja FAQ – 15 yleistä kysymystä ja vältettävää virhettä

Tiedot tarkistettu: 1. lokakuuta 2026

Tässä on lyhyitä vastauksia yleisimpiin lahjakirjoja koskeviin kysymyksiin – sekä virheisiin, joilla voi olla suuria oikeudellisia vaikutuksia.

1. Pitääkö kaikista lahjoista olla kirjallinen lahjakirja?

Ei. Kaikille lahjoille ei ole yleistä kirjallisuusvaatimusta. Kiinteistöillä ja asunto-osakkeilla on kuitenkin erityisiä muotovaatimuksia. Rahan ja muun irtaimen omaisuuden kohdalla lahjakirjaa käytetään usein todisteena ja ehtojen määrittämiseen.

2. Onko suullinen lahjalupaus sitova, jos paikalla on todistajia?

Ei yleisenä sääntönä. Lahjalaki määrittää tietyt tavat, joilla irtainta omaisuutta koskeva lupaus voi tulla voimaan ennen lahjan täytäntöönpanoa. Se, että muut ihmiset ovat kuulleet lupauksen, ei itsessään riitä yleispäteväksi sitovaksi muodoksi.

3. Milloin rahalahja on täytäntöönpantu?

Rahan ja irtaimistojen kohdalla lahjalaki määrittää lahjan täytäntöönpannuksi, kun luvattu kohde siirtyy vastaanottajan hallintaan. Pankkivarojen ja tiettyjen muiden varallisuuserien kohdalla on olemassa erityissääntöjä.

4. Pitääkö lahjakirja todistaa oikeaksi?

Ei yleisesti. Kiinteistölahjoituksissa Lantmäteriet (Maanmittauslaitos) edellyttää, että kaksi henkilöä todistaa lahjanantajan allekirjoituksen lainhuutoa varten. Tavallisella rahalahjoituksen lahjakirjalla ei ole vastaavaa yleistä todistajavaatimusta.

5. Pitääkö vastaanottajan allekirjoittaa kiinteistölahjoitus?

Kyllä. Lantmäterietin mukaan sekä lahjanantajan että lahjansaajan on allekirjoitettava lahjakirja.

6. Kuinka nopeasti lainhuutoa on haettava?

Henkilön, joka saa kiinteistön tai vuokraoikeuden lahjana, on haettava lainhuutoa tai rekisteröintiä kolmen kuukauden kuluessa saannosta.

7. Voiko kiinteistölahjoitus laukaista leimaveron?

Kyllä. Jos vastaanottaja ottaa vastattavakseen lainoja tai maksaa vastiketta, leimavero voi tulla ajankohtaiseksi. Lantmäterietin mukaan lahja on leimaveronalainen, kun lainat/vastike ovat vähintään 85 prosenttia edellisen vuoden verotusarvosta.

8. Onko lahja veronalaista tuloa?

Todellinen lahja ilman vastiketta on tuloverolain mukaan vastaanottajalle verovapaa. Jos siirto on todellisuudessa korvaus työstä tai muusta suorituksesta, se voi kuitenkin olla veronalaista.

9. Onko lapselle annettu lahja automaattisesti ennakkoperintöä?

Pääsääntö on kyllä, kun vastaanottaja on rintaperillinen, ellei lahjanantaja ole määrännyt toisin tai olosuhteet osoita muuta tarkoitusta. Selkeä lahjakirja voi siksi ehkäistä tulevia perintöriitoja.

10. Voinko kirjoittaa, ettei lahja ole ennakkoperintöä?

Kyllä. Rintaperilliselle annettavan lahjan kohdalla lahjanantaja voi määrätä, ettei lahjaa lueta ennakkoperinnöksi.

11. Voiko lahjan määrätä avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi?

Kyllä, jos lahja tulee muualta kuin vastaanottajan aviopuolisolta, lahjanantaja voi määrätä lahjan vastaanottajan avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi (enskild egendom). Ehdon tulee olla kirjallinen ja selkeä.

12. Voiko puoliso antaa toiselle lahjan ja samalla määrätä sen avio-oikeudesta vapaaksi?

Ei samantyyppisellä lahjaehdolla kuin ulkopuolinen lahjanantaja. Jos aviopuolisot haluavat määrätä omaisuuden avio-oikeudesta vapaaksi, käytetään yleensä avioehtosopimusta.

13. Pitääkö puolisoiden välinen lahja rekisteröidä?

Lahja voi tulla voimaan puolisoiden välillä tavanomaisella täytäntöönpanolla, mutta rekisteröinti verovirastossa on pääsääntöisesti välttämätöntä, jotta lahja olisi voimassa lahjanantajan velkojia kohtaan. Puolisoiden välinen kiinteistölahja on rekisteröitävä verovirastossa ennen lainhuudon hakemista.

14. Voinko kirjoittaa, ettei lahjaa saa koskaan ulosmitata?

Ole varovainen. Lahjakirjan ehto ei automaattisesti luo yleistä suojaa ulosmittausta tai konkurssia vastaan. Velkojasuoja ja luovutuskielto ovat omia oikeudellisia kysymyksiään.

15. Voiko lahjanantaja vain ottaa takaisin täytäntöönpannun lahjan?

Ei, ei vain siksi, että lahjanantaja katuu. Takaisinperintä voi johtua erityisistä ehdoista, pätemättömyysperusteista tai kyseistä omaisuutta koskevista säännöistä, mutta täytäntöönpannuille lahjoille ei ole yleistä vapaata peruuttamisoikeutta.

8 yleistä virhettä

1. Saman mallipohjan käyttäminen kiinteistölle ja rahalahjoille.
2. Kiinteistötunnuksen tai luovutetun osuuden unohtaminen.
3. Lahjan ja lainan erottamatta jättäminen.
4. Sen määrittämättä jättäminen, onko lapselle annettu lahja ennakkoperintöä.
5. "Avio-oikeudesta vapaa omaisuus" -ehdon virheellinen kirjaaminen puolisoiden välisessä lahjassa.
6. Lainhuudon tai yhteisön jäsenyyden hakematta jättäminen.
7. 85 prosentin leimaverorajan sekoittaminen tuloverotuksen pääsääntöperiaatteeseen.
8. Uskominen, että rekisteröinti viranomaisessa tarkoittaa, että kaikki siviilioikeudelliset ehdot on hyväksytty.

Katso pääopas lahjakirjoista ja mitä laki sanoo sitovasta lahjasta.

Lähteet

• Lag (1936:83) angående vissa utfästelser om gåva
• Lantmäteriet – ansökan vid gåva
• Ärvdabalken 6 kap.