Milloin taseen tarkastus on pakollinen? Säännöt ja esimerkit
Jaa
Faktantarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Ruotsin laki
Osakeyhtiölaki määrittelee kaksi tilannetta, joissa hallituksen on viipymättä laadittava kontrollitase. Yleisin näistä on se, että on syytä olettaa yhtiön oman pääoman laskeneen alle puoleen rekisteröidystä osakepääomasta. Toinen koskee ulosottokaaren mukaista tuloksetonta ulosmittausta.
Kaksi lakisääteistä tilannetta
1. Syytä olettaa oman pääoman olevan liian alhainen
Osakeyhtiölain 25 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan hallituksen on viipymättä laadittava kontrollitase ja, jos yhtiöllä on tilintarkastaja, annettava tilintarkastajan tarkastaa se, kun on syytä olettaa, että yhtiön oma pääoma (laskettuna 25 luvun 14 §:n mukaisesti) on alle puolet rekisteröidystä osakepääomasta.
2. Tulokseton ulosmittaus
Velvollisuus syntyy myös silloin, kun ulosottokaaren 4 luvun mukaisessa täytäntöönpanossa on osoittautunut, ettei yhtiöllä ole varoja ulosottoperusteen täysimääräiseen maksamiseen.
Mitä tarkoitetaan ”puolella rekisteröidystä osakepääomasta”?
Raja lasketaan yhtiön rekisteröidyn osakepääoman perusteella. Jos yhtiön rekisteröity osakepääoma on 25 000 kr, raja on 12 500 kr. Jos yhtiön rekisteröity osakepääoma on 100 000 kr, raja on 50 000 kr. Yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäispääoma ei siis aina ole tässä yhteydessä relevantti.
Oma pääoma on lisäksi arvioitava erityisten kontrollitaseen sääntöjen mukaisesti. Siksi varsinainen tase voi olla lähtökohta, muttei lopullinen vastaus. Lue lisää kohdasta Erillisten erien arvostaminen kontrollitaseessa.
Mitkä merkit voivat antaa syyn olettaa pääomavajetta?
Laki ei luettele tyhjentävästi kaikkia varoitusmerkkejä. Hallituksen on tehtävä tosiasiallinen arvio yhtiön taloudellisten tietojen perusteella. Esimerkkejä, jotka voivat edellyttää tarkempaa kontrollia, ovat:
- suuret tai toistuvat tappiot,
- merkittävät varojen arvonalentumiset,
- asiakkaiden tai sopimusten menettäminen, joilla on suuri vaikutus tulokseen,
- odottamattomat kulut tai vahingonkorvaukset,
- tilinpäätös- tai kuukausiraportit, jotka osoittavat oman pääoman lähestyvän rajaa,
- muut tapahtumat, jotka heikentävät merkittävästi yhtiön pääomatilannetta.
Maksuvalmiuskriisi ja pääomavaje eivät ole sama asia. Yhtiöllä voi olla huono maksuvalmius mutta positiivinen oma pääoma, tai päinvastoin. Siksi on tärkeää arvioida oikeaa kysymystä.
Mikä ei ole automaattisesti lakisääteinen kontrollitilanne?
Tämän artikkelin aiemmassa versiossa mainittiin esimerkiksi fuusiot, yrityskaupat, pankkien vaatimukset ja yleinen tilintarkastus tilanteina, jolloin kontrollitase voisi olla ”pakollinen”. Tämä oli harhaanjohtavaa.
Yhtiö voi tietysti vapaaehtoisesti tehdä taloudellisia analyyseja rahoitusta, uudelleenjärjestelyjä tai omistajanvaihdoksia varten. Mutta tällainen sisäinen analyysi ei muutu osakeyhtiölain mukaiseksi kontrollitaseeksi vain siksi, että taloutta halutaan tarkistaa. Lakisääteinen velvollisuus perustuu 25 luvun 13 §:n edellytyksiin.
Käytännön esimerkkejä
Esimerkki A – tappio yhtiössä, jonka osakepääoma on 25 000 kr
Vasta perustetun yhtiön rekisteröity osakepääoma on 25 000 kr, ja se raportoi usean tappiollisen kuukauden jälkeen alustavan oman pääoman olevan 9 000 kr. Tiedot antavat selkeät syyt olettaa, että oma pääoma on alle 12 500 kr. Hallituksen on tällöin toimittava kontrollitasesääntöjen mukaisesti eikä odotettava seuraavaa varsinaista tilinpäätöstä.
Esimerkki B – omaisuuserän suuri ylikirjanpitoarvo
Jatkuva kirjanpito osoittaa oman pääoman olevan alle puolivälin rajan, mutta yhtiöllä on omaisuuserä, joka voidaan mahdollisesti arvostaa korkeampaan arvoon kontrollitaseessa 25 luvun 14 §:n mukaisesti. Hallituksen on silti laadittava kontrollitase, kun on syytä olettaa pääomavajeesta; erityinen arvostaminen tehdään vasta itse kontrollitaseen sisällä.
Esimerkki C – maksuongelmia mutta vahva oma pääoma
Yhtiöllä on väliaikaisia vaikeuksia maksaa tavarantoimittajalle, mutta selvästi positiivinen oma pääoma, joka ylittää reilusti puolet osakepääomasta. Maksuvaikeus ei itsessään tarkoita, että 25 luvun 13 §:n 1 momentin edellytykset täyttyisivät. Jos ulosmittaus kuitenkin johtaa 25 luvun 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tilanteeseen, velvollisuus voi syntyä sillä perusteella.
Mitä tapahtuu velvollisuuden synnyttyä?
Hallituksen on toimittava heti. Jos kontrollitase osoittaa, että oma pääoma on alle puolet rekisteröidystä osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava koolle ensimmäinen kontrollikokous. Jos prosessi etenee, toinen kontrollikokous on mahdollisesti pidettävä kahdeksan kuukauden kuluessa ensimmäisestä kontrollikokouksesta.
Katso koko prosessi kohdasta Miten kontrollitase laaditaan? Vaihe vaiheelta ja laskentaesimerkkejä kohdasta Miten kontrollitase lasketaan?.
Yksityiselle osakeyhtiölle, jolla ei ole valittua tilintarkastajaa, on olemassa Kontrollitaseen malli – Ilman tilintarkastajaa (Excel) hintaan 49 kr. Malli on työkalu, joka on täytettävä yhtiön omilla, oikeilla tiedoilla.
