Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, koeaika vai määräaikainen työsuhde – mikä on ero?

Mallbutikenin laatima · Tiedot tarkistettu 30. syyskuuta 2026 · Noin 8 minuutin lukuaika

Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on Ruotsin työnsuojelulain (LAS) pääsääntö. Määräaikaisia työsuhteita saa käyttää lain sallimissa muodoissa, kun taas koeaika on erityinen määräaikainen kokeilujakso, joka saa normaalisti kestää enintään kuusi kuukautta. Ero vaikuttaa ennen kaikkea siihen, miten työsuhde alkaa, miten se voidaan päättää ja milloin se voi muuttua toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi.

Toistaiseksi voimassa oleva, koeaika ja määräaikaisuus – vertailu

Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on pääsääntö

LAS 4 § määrää, että työsopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Jos työnantaja ja työntekijä eivät ole pätevästi sopineet sallitusta määräaikaisesta muodosta, lähtökohtana on siksi toistaiseksi voimassa oleva työsuhde.

Toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella ei ole ennalta määrättyä päättymispäivää. Se voi päättyä esimerkiksi irtisanomiseen tai erottamiseen lain ja mahdollisten työehtosopimusten mukaisin edellytyksin. Sopimuksessa tulisi mainita sovellettava irtisanomisaika tai viittaus sitä sääteleviin sääntöihin.

LAS määrää lisäksi, että työsopimus koskee kokoaikaista työtä, ellei muusta ole sovittu. Toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen sekä kokoaikainen tai osa-aikainen ovat siten kaksi eri ulottuvuutta.

Koeaika – kokeilujakso, ei itsenäinen pysyvä muoto

LAS 6 §:n mukaan voidaan sopia määräaikaisesta koeajasta, jos koeaika on enintään kuusi kuukautta. Tarkoituksena on yleensä, että osapuolet voivat kokeilla, toimiiko työsuhde ennen kuin se muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi.

Jos työnantaja tai työntekijä ei halua työsuhteen jatkuvan koeajan jälkeen, siitä on ilmoitettava viimeistään koeajan päättyessä. Jos tällaista ilmoitusta ei tehdä, koeaika muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi.

LAS sisältää myös erityissääntöjä ilmoitusvelvollisuudesta, kun työnantaja haluaa keskeyttää koeajan tai antaa sen päättyä. Siksi sopimusmallin ei tulisi yrittää korvata käytännön työoikeudellista prosessia yhdellä yleisellä lausekkeella.

Erityinen määräaikaisuus (Särskild visstid)

Erityinen määräaikaisuus on yksi niistä määräaikaisista muodoista, jotka on nimenomaisesti lueteltu LAS 5 §:ssä. Sen ei tarvitse olla sidottu tietyn henkilön korvaamiseen, toisin kuin tyypillisen sijaisuuden. Siihen liittyy kuitenkin sääntöjä työajan laskemisesta ja siitä, milloin työsuhde muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi.

Erityinen määräaikaisuus muuttuu 5 a §:n mukaisesti toistaiseksi voimassa olevaksi, kun työntekijä on ollut erityisessä määräaikaisessa työsuhteessa yhteensä yli kaksitoista kuukautta viiden vuoden ajanjakson aikana tai tiettyjen peräkkäisten määräaikaisten työsuhteiden aikana lain sääntöjen mukaisesti.

Sijaisuus ja kausityö

Sijaisuus ja kausityö ovat myös sallittuja määräaikaisia muotoja LAS 5 §:n mukaisesti. Sijaisuus tulisi kuvata siten, että siitä käy ilmi, mitä työtehtävää se koskee ja millä ajanjaksolla tai edellytyksellä se on voimassa. Työnantaja ei saa käyttää sijaisuutta kiertääkseen lain 5 §:ään viitattua erityissääntöä.

Sijaisuus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi, kun työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa sijaisena yhteensä yli kaksi vuotta viiden vuoden ajanjakson aikana.

Kausityö sopii työhön, joka on todellisuudessa sidottu tiettyyn sesonkiin. Se, että yritys haluaa vain lisää joustavuutta, ei itsessään tarkoita, että kyseessä on kausityö.

Mitä tarkoitetaan työsuhteen "konvertoitumisella"?

Konvertoitumisella tarkoitetaan sitä, että määräaikainen työsuhde muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi, kun lain aikarajat ja edellytykset täyttyvät. Siksi on riskialtista katsoa vain uusimman sopimuksen nimikettä. Työnantajan on pidettävä kirjaa aiemmista työsuhdejaksoista ja siitä, mikä muoto kullakin jaksolla on ollut.

Työehtosopimukset voivat sisältää joiltakin osin sallittuja poikkeuksia LAS-laista. Tee siksi aina erillinen työehtosopimustarkistus.

Mitä työsopimuksessa tulee lukea?

Muodosta riippumatta sopimuksessa tulisi selkeästi määritellä, mitä työsuhdemuotoa käytetään. Määräaikaisessa työssä tulee käydä ilmi päättymispäivä tai päättymisen edellytys sekä se, onko kyseessä erityinen määräaikaisuus, sijaisuus vai kausityö. Koeajan kohdalla tulee ilmoittaa koeajan pituus ja mahdolliset ehdot.

Katso laajempi opas työsopimuksen sisällöstä LAS-lain mukaan koskien palkkaa, työaikaa, työpaikkaa, lomaa, työehtosopimuksia ja muita tiedonantovaatimuksia.

Muistilista työsuhdemuotoa valittaessa

• Tarvitaanko työsuhdetta ilman määrättyä päättymispäivää? Lähtökohtana toistaiseksi voimassa oleva.
• Onko todellista tarvetta koeajalle? Dokumentoi koeaika.
• Jos käytetään määräaikaisuutta: mikä lain sallimista muodoista se on?
• Vaikuttavatko aiemmat määräaikaiset jaksot konvertoitumiseen?
• Onko päättymispäivä tai -ehto selkeä?
• Onko työaste erikseen säädelty?
• Vaikuttaako työehtosopimus muotoon, koeaikaan tai muihin ehtoihin?
• Onko oikeat kirjalliset tiedot annettu LAS-lain määräajoissa?

Tarvitsetteko sopimuksia eri työsuhdemuodoille?

Mallbutikenin työsopimusmallipaketti 2026 sisältää ammattimaisia asiakirjoja Word- ja PDF-muodossa Ruotsin lain mukaan. Hinta kaupassa: 199 kr.

Katso työsopimuspaketti

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Saako koeaika olla pidempi kuin kuusi kuukautta?

LAS:n pääsääntö on enintään kuusi kuukautta. Työehtosopimukset voivat vaikuttaa tiettyihin sääntöihin, joten tarkista, mitä toimialallanne pätee.

Onko "tuntityö" LAS-lain mukainen työsuhdemuoto?

Tuntipalkka kuvaa yleensä sitä, miten korvaus lasketaan, ei itsessään sitä, mikä LAS-lain mukainen työsuhdemuoto on kyseessä. Juridinen muoto on arvioitava erikseen.

Milloin erityinen määräaikaisuus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi?

LAS 5 a §:n mukaan muutos tapahtuu, kun työntekijällä on ollut erityinen määräaikainen työsuhde yhteensä yli kahdentoista kuukauden ajan säädöksen määrittelemien jaksojen aikana.