Valtakirja – miten se toimii ja minkä tyyppistä tarvitset?

Mallbutiken · Tiedot tarkistettu 1. lokakuuta 2026

Valtuutus tarkoittaa, että henkilö antaa toiselle oikeuden toimia nimissään oikeustoimia tehdessään. Valtuutus voi olla hyvin rajattu – vain yhtä pankki- tai viranomaisasiaa koskeva – tai laaja. Mitä laajempi valtuus annetaan, sitä tärkeämpää se on rajata selkeästi ja valita valtuutettu huolellisesti.

Mikä on valtuutus?

Valtuutusta koskevat keskeiset säännöt löytyvät Ruotsin sopimuslain (avtalslagen) 2 luvusta. Valtuuttaja antaa valtuutetulle oikeuden toimia suhteessa kolmanteen osapuoleen. Jos valtuutettu pysyy kelpoisuutensa rajoissa, valtuuttaja voi tulla oikeustoimen sitomaksi.

Valtuutusta voidaan käyttää esimerkiksi sopimusten tekemiseen, yrityksen edustamiseen, pankkiasioiden hoitamiseen, viranomaisasioiden käsittelyyn tai tietyn tehtävän suorittamiseen. Vaatimukset voivat vaihdella vastapuolen ja asian mukaan. Pankki, viranomainen tai muu organisaatio voi siksi vaatia erityisiä tietoja tai omaa lomakettaan, vaikka sopimuslain yleiset säännöt muuten pätevätkin.

Kelpoisuus ja toimivalta – kaksi tärkeää käsitettä

Kelpoisuus (behörighet) kuvaa ulkoisia rajoja sille, mitä valtuutettu voi tehdä valtuutuksen perusteella. Toimivalta (befogenhet) on puolestaan valtuuttajan valtuutetulle antamia sisäisiä ohjeita.

Eron merkitys korostuu, jos valtuutettu toimii ohjeiden vastaisesti. Jos kolmas osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt ymmärtää, että ohjeita ylitettiin, valtuuttaja voi tietyissä tilanteissa välttyä sitoutumasta oikeustoimeen. Siksi on järkevää tehdä tärkeät rajoitukset selviksi myös ulospäin aina kun mahdollista.

Mikä valtuutustyyppi sopii?

Yksilöity valtuutus

Sopii silloin, kun jonkun tulee suorittaa rajattu asia, kuten hakea asiakirja, edustaa sinua tietyssä asiassa tai tehdä tietty sopimus. Kapea valtuutus on vastapuolen usein helpompi tarkastaa, ja se vähentää tahattoman käytön riskiä.

Yleisvaltuutus

Yleisvaltuutus antaa tyypillisesti laajan kelpoisuuden määritellyillä alueilla. Ruotsin laissa ei ole erityistä säädöstä, jossa olisi yksi pakollinen vakiosisältö "yleisvaltuutukselle". Ratkaisevaa on se, miten valtuutus on todellisuudessa muotoiltu ja mitä oikeustoimia se kattaa. Lue yleisvaltuutuksia koskeva opas.

Edunvalvontavaltuutus (Framtidsfullmakt)

Edunvalvontavaltuutus on säädelty erityislailla, ja se on tarkoitettu tulemaan voimaan, kun valtuuttaja ei enää kykene pysyvästi ja pääosin hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee. Se vaatii muun muassa kaksi todistajaa, ja 1. heinäkuuta 2026 alkaen se voidaan allekirjoittaa myös sähköisesti kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella. Lue pääopas edunvalvontavaltuutuksista.

Mitä tavallisessa valtuutuksessa tulisi lukea?

Monissa tavallisissa valtuutuksissa selkeys on tärkeämpää kuin pituus. Ilmoita normaalisti:

• kuka on valtuuttaja,
• kuka on valtuutettu,
• mitä asiaa tai asioita valtuutus koskee,
• mahdolliset nimenomaiset rajoitukset,
• voimassaoloaika tai päättymispäivä tarvittaessa,
• paikka, päivämäärä ja allekirjoitus,
• mahdolliset muut vastapuolen vaatimat tiedot.

Kiinteistöjen luovutuksissa ja tietyissä muissa oikeustoimissa on erityisiä muotovaatimuksia. Tarkista siksi aina itse oikeustointa koskevat säännöt ja vastapuolen vaatimukset.

Miten valtuutus peruutetaan?

Sopimuslaki sisältää erilaisia sääntöjä riippuen siitä, miten valtuutus on annettu. Kirjallinen valtuutus, joka on valtuutetun hallussa, on ehkä otettava takaisin tai tuhottava. Jos valtuutuksesta on ilmoitettu tietylle kolmannelle osapuolelle, yleensä myös tätä kolmatta osapuolta on tiedotettava peruutuksesta. Pelkkä valtuutetulle ilmoittaminen ei siis aina riitä.

Katso myös Mallbutikenin malli valtuutuksen peruuttamiseen.

Yleiset riskit ja väärinkäsitykset

• Liian laaja teksti. Älä anna enempää kelpoisuutta kuin tehtävä vaatii.
• Epäselvä tunnistaminen. Vastapuolen on voitava ymmärtää, kuka valtuutuksen antaa ja kuka saa toimia.
• Sisäiset rajoitukset eivät näy. Tee kriittiset rajoitukset selviksi itse asiakirjassa.
• Tavallinen valtuutus ja edunvalvontavaltuutus menevät sekaisin. Niillä on eri funktiot, ja edunvalvontavaltuutuksella on omat erityiset muotovaatimukset.
• Oletus, että sama asiakirja kelpaa kaikkialla. Pankit, viranomaiset ja ulkomaiset toimijat voivat vaatia erityistä muotoa, todistamista tai alkuperäistä asiakirjaa.

Mitä tapahtuu kuoleman tai alentuneen päätöksentekokyvyn yhteydessä?

Vältä yksinkertaistettuja väittämiä siitä, että kaikki tavalliset valtuutukset raukeavat automaattisesti heti, kun valtuuttaja sairastuu tai menehtyy. Sopimuslaki sisältää erityisiä sääntöjä valtuutuksen vaikutuksesta kuoleman, konkurssin ja edunvalvonnan yhteydessä. Käytännön arviointi riippuu tilanteesta ja valtuutustyypistä. Tulevaa pysyvää päätöksentekokyvyttömyyttä varten edunvalvontavaltuutus on erityisesti säädelty väline.