Kontrolltase – toteutus, kysymyksiä ja vastauksia

Faktantarkistettu: 1. lokakuuta 2026 · Ruotsin laki

Kontrollitase (kontrollbalansräkning) ei ole kirjanpidon vapaaehtoinen sisäinen laadunvalvonta. Se on erityinen tase, jonka osakeyhtiön hallituksen on laadittava ja jonka perusteella sen on toimittava, kun jokin Ruotsin osakeyhtiölain (aktiebolagslagen) 25 luvun 13 §:n mukaisista tilanteista täyttyy. Tässä on käytännönläheinen katsaus prosessiin ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Milloin kontrollitase on laadittava?

Velvollisuus kuuluu hallitukselle. Kynnys ei ole se, että on lopullisesti todettu pääoman tulleen kulutetuksi. Riittää, että on aihetta olettaa, että yhtiön oma pääoma, laskettuna kontrollitasetta koskevien sääntöjen mukaisesti, alittaa puolet rekisteröidystä osakepääomasta.

Toinen lakisääteinen tilanne on se, kun ulosottokaaren 4 luvun mukainen täytäntöönpano on osoittanut, ettei yhtiöllä ole varoja ulosottosaatavan täysimääräiseen maksamiseen.

Lue myös syventävä artikkelimme: Milloin kontrollitase vaaditaan? Säännöt ja esimerkit.

Miten prosessi etenee?

1. Tunnista varoitusmerkki. Hallitus seuraa yhtiön taloudellista asemaa ja arvioi, onko osakeyhtiölain 25 luvun 13 § tullut ajankohtaiseksi.
2. Laadi kontrollitase viipymättä. Sen tulee perustua sovellettavaan tilinpäätöslainsäädäntöön, mutta se saa sisältää erityiset oikaisut, jotka osakeyhtiölain 25 luvun 14 § sallii.
3. Anna yhtiön tilintarkastajan tarkastaa se, jos yhtiöllä on tilintarkastaja.
4. Arvioi tulos. Jos kontrollitase osoittaa, että oma pääoma alittaa puolet rekisteröidystä osakepääomasta, hallituksen on mahdollisimman pian kutsuttava koolle ensimmäinen kontrolliyhtiökokous.
5. Ensimmäinen kontrolliyhtiökokous. Kokouksessa harkitaan, asetetaanko yhtiö selvitystilaan.
6. Mahdollinen harkinta-aika. Jos toiminta jatkuu, toinen kontrolliyhtiökokous on mahdollisesti pidettävä kahdeksan kuukauden kuluessa ensimmäisestä kontrolliyhtiökokouksesta.
7. Palauta koko osakepääoma. Toisessa kontrolliyhtiökokouksessa tavoitteena ei ole vain ylittää puolet osakepääomasta. Uuden kontrollitaseen on osoitettava, että oma pääoma on vähintään yhtä suuri kuin koko rekisteröity osakepääoma, jotta selvitystilaan asettamisvelvollisuus tällä perusteella poistuu.

Vaiheittainen ohje löytyy artikkelista Miten kontrollitase laaditaan?.

Pitääkö tilintarkastajan tarkastaa kontrollitase?

Osakeyhtiölaki määrää, että hallituksen on annettava yhtiön tilintarkastajan tarkastaa kontrollitase. Jos yhtiöön on valittu tilintarkastaja, hänet on siis otettava mukaan sääntöjen mukaisesti. Yksityisellä osakeyhtiöllä, jolla ei lain mukaan ole tilintarkastajaa, ei tietenkään ole yhtiön tilintarkastajaa, joka voisi tarkastuksen suorittaa. Siksi on tärkeää erottaa tilintarkastukselliset ja tilintarkastuksettomat yhtiöt toisistaan käytännön prosessissa.

Tilintarkastajan tehtävänä ei ole "hyväksyä" liiketoimintapäätöstä yhtiön toiminnan jatkamisesta. Tilintarkastaja tarkastaa kontrollitaseen ja antaa lausunnon; päätös toiminnan jatkamisesta tai selvitystilasta käsitellään osakeyhtiölain sääntöjen mukaisesti.

Milloin tarvitaan ensimmäinen ja toinen kontrolliyhtiökokous?

Jos ensimmäinen kontrollitase osoittaa, että oma pääoma alittaa puolet rekisteröidystä osakepääomasta, hallituksen on mahdollisimman pian kutsuttava koolle ensimmäinen kontrolliyhtiökokous.

Jos siellä esitettävä kontrollitase ei osoita, että oma pääoma kokoushetkellä on vähintään yhtä suuri kuin koko rekisteröity osakepääoma, eikä yhtiökokous päätä selvitystilaan asettamisesta, asia on normaalisti käsiteltävä uudelleen toisessa kontrolliyhtiökokouksessa kahdeksan kuukauden kuluessa ensimmäisestä kontrolliyhtiökokouksesta. Tämä on tärkeä ero yleiseen, mutta virheelliseen käsitykseen, jonka mukaan kahdeksan kuukauden määräaika laskettaisiin ensimmäisestä kontrollitaseesta.

Milloin voi syntyä henkilökohtainen maksuvastuu?

Hallituksen jäsenet voivat osakeyhtiölain 25 luvun 18 §:n mukaan joutua yhteisvastuullisesti maksuvelvollisiksi yhtiön velvoitteista, jos hallitus laiminlyö tietyt toimenpiteet, kuten kontrollitaseen laatimisen, kontrolliyhtiökokouksen koollekutsumisen tai selvitystilaan hakemisen silloin, kun laki sitä vaatii.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Onko kontrollitase sama asia kuin tavallinen tase?

Ei. Se perustuu kirjanpitoon, mutta sillä on osakeyhtiölaissa määritelty erityinen tarkoitus ja se sallii tiettyjä arvostusoikaisuja. Lue miten eriä saa arvostaa kontrollitaseessa.

Pitääkö kontrollitase lähettää Bolagsverketille?

Kontrollitase ei ole tilinpäätös, joka lähetetään rutiininomaisesti Bolagsverketille. Se on kuitenkin keskeinen osa lakisääteistä pääomanpuuteprosessia ja voi olla merkittävä myöhemmissä oikeudellisissa tarkasteluissa. Dokumentaation tulee siksi olla jäljitettävää ja hyvin perusteltua.

Voiko osakkeenomistajan pääomansijoitus palauttaa pääoman?

Oikein suoritettu pääomansijoitus voi vaikuttaa yhtiön omaan pääomaan, mutta sijoituksen muoto, kirjaaminen ja mahdolliset ehdot on arvioitava erikseen. Pääomanpuuteprosessi ei pääty vain rahan sijoittamiseen; yhtiön tilanne on pystyttävä osoittamaan sääntöjen mukaisesti.

Miten arvostusoikaisut dokumentoidaan?

Osakeyhtiölain 25 luvun 14 §:n mukaiset oikaisut on eriteltävä. Katso oppaamme aiheesta aineistot, liitetiedot ja liitteet.

Lähteet ja lisälukemista

• Osakeyhtiölaki (2005:551), erityisesti 25 luvun 13–20 §
• Kirjanpitolautakunta (Bokföringsnämnden) – kysymyksiä ja vastauksia kontrollitaseesta